sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Kehutut kisaajat

Nyt on takana jo toiset agilitykisamme tutussa kotihallissamme Kromfohrländereiden järjestäminä. Tuomarina todella mukava ja reilun oloinen Marja Lahikainen. Tuloksiksi saimme tällä kertaa 5, jolla sijoitumme kolmansiksi sekä HYLyn, koska rengas tuotti pitkästä aikaa koirulille päänvaivaa. Vaikka ensimmäisen radan rimantiputus johtui minun huonosta sijoittumisesta radalla (koira hidasti, ettei olisi törmännyt meikäläiseen), niin tuomari kehui palkintojenjaossa ohjaustani. Kuulemma hyvää ja selkeää, jolloin koirankin oli helppo edetä! Olen tottunut saamaan koirastani kehuja ja tuntui aika häkellyttävältä kuulla, että itsekin olin onnistunut! Toisen radan jälkeen törmäsin tuomariin ulkona ja hän pysähtyi vielä uudestaan kehumaan myös asennettani koiraani. Oli kuulemma mielissään, kun kehuin Käpystä vaikka renkaan kanssa hieman häslättiinkin. Kuulemma oikein esimerkillistä toimintaa! Kiittelin jälleen häkeltyneenä ja nämä kehut tuntuivat voittoa paremmalta! Varsinkin kun odottelu meni tällä kertaa juuri niin järkyttävästi kuin voi vain mennä. Tuttu koira sai omani kiihdyksiin ja reagoin itse liian hitaasti, jolloin pojat pääsivät toistensa kimppuun. Vaikka minulle meinattiinkin, että kukaan paikallaolleista ei ollut tarpean nopeasti tilanteen tasalla, niin silti tuntuu todella pahalta. Vain minä olen koirastani ja sen käytöksestä vastuussa, joten ihan minun vikani tilanne oli. Pehmeä fleecehihna on kiva palkkaamiseen, mutta joustaa yllättävän paljon, jos koira heittää koko massansa sen varaan. Lopulta pääsimme hallista ulos rähisemättä, mutta vielä tätä kirjoittaessa on mahanipohjalla ikävä tunne vaikkakin lopuksi onnistuimme.

Gatsby ja miehekkään väriset palkinnot!
Naksu, nameja ja 15 euron lahjakortti todella kiva oloiseen, agiakin sponssaavaan Vauhtikoira - nettikauppaan. 


Ensimmäisellä videolla siis tuo 5vp rata, jolla Käpy painoi menemään 4,18 m/s ja alitti ihanneajan 12,76 sekunnilla:


HYLky tuli mutta ei haittaa:

6 kommenttia:

  1. Ooh näyttää hyvältä! Oon niin kateellinen. Miten teidän meno näyttää noin seesteiseltä vaikka Gatsby on tommoinen kiituri?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Mun kouluttajat on viimeisen vuoden toitottanut, että mulla ei ole kiire ja että mä ehdin kyllä. Täytyy vaan näyttää koiralle oikea suunta, luottaa siihen, että se suorittaa ja sillä aikaa mennä taas seuraaviin ohjausasemiin. Mun mielestä meille on tullut sellainen aika hyvä flow agiin ja osataan molemmat lukea toisiamme koko ajan paremmin. Tästä tulee sellainen hyvä ja varma fiilis. Tai sitten mun hitauteni vain näyttää seesteiseltä :D Koska mä en ole nopea, niin ollaan tehty töitä sen eteen, että löydetään meille sopiva tapa aksata. Musta ei ole juoksemaan koiran vauhtia eikä toistaiseksi ole tarvinutkaan :)

      Poista
  2. Hienoa menoa! Samaa ihastelin kuin Emilia! Niin sujuvaa menoa kiiturin kanssa.

    Harmi toi tappelu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Gatsby on siitä aivan mahtava agikoiruli, että se tekee tasan sen, mitä siltä osaan pyytää. Niinpä ei tarvitse kuin ohjata kiiturin nokka oikeaan suuntaan ja antaa sen mennä!

      Ei nyt onneksi ihan tappelua syntynyt, mutta oma koirani pääsi sekunniksi toisen iholle kauhean rähinän saattelemana. Harmittaa niin maan perusteellisen vietävästi!

      Poista
  3. Tosi kivalta näyttää teidän meno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Se on alkanut myös tuntumaan kivalta :)

      Poista