perjantai 3. tammikuuta 2020

Vuosikymmenen viimeinen tavoitekatsaus (late edition)

Aika jälleen tarkistaa, kuinka suuruudenhulluja suunnitelmia sitä tulikaan vuosi sitten tehtyä ja kuinka kauaksi niistä jäätiinkään sekä asettaa uudet haaveet. Luonnoksen pyöräytin alkuun jo joulukuussa, mutta sitten olinkin liian ahkerasti koneen ääreltä muualla maailmalla, ettei postaus ennättänyt ajoissa. Mutta nyt mennään!

Myöhästyneet joulutonttuilut kaikille!

Gatsbyn tavoitteet:

Agility 

Tavoitteena oli käydä kokeilemassa kolmosia. Kun ne sujuivat, asetin tavoitteen saada eka SERT, jotta saataisiin valiokello pyörimään. Kävimme kirmaamassa myös seuramme SM-joukkueessa eikä meidän vetoa tarvinut edes hävetä. Niinpä ehdin vähän miettiä yksilökisojakin ensi kesälle.

Toisin kuitenkin kävi. Enää ei riitä noin 5m/s etenemä mihinkään. Plus Gatsby edelleen tekee kisavireessä ihan mahdottomia omia ratojaan, joten nollat ovat olleet todella harvassa. Ihan hyviä ranking pisteitähän tuo niillä kerää per nolla ja rotumestiksissä tultiin kolmansiksi eli pieniä onnistumisiakin mahtui toki vuoteen. Mutta aina jäätiin siitä sertistä.

Valiohaaveet siis virallisesti kuopattu aikamoisen masiksen kera. Harmittaa laji, jossa ei riitä, että tehdään, mitä pyydetään, kun aina joku muu on nopeampi. Tai oikeastaan liian moni muu. Ei ole myöskään onni ollut puolellamme, sillä tiedän toki hitaampiakin koiria, jotka sertejä ovat saaneet, mutta meidän onnistumiset ovat aina osuneet niille radoille, joilla muutkin ovat onnistuneet.

Agin tulevan kauden tavoite on siis kisailla vielä tämä kesä ja sen jälkeen Käpytin jää siitä hyvin todennäköisesti eläkkeelle. Ikää kuitenkin tulee koko ajan lisää eikä mitään tavoiteltavaa enää ole.

Kuva Aino Vakkilainen

Rally-toko kaivettiin naftalista, kun meitä pyydettiin seuran piirinmestisjoukkueeseen. Hyvin oli tehtävät koiran muistissa, mitä nyt jäi ääninappi pohjaan. Silti tuntui hyvältä, kun saatiin kuitenkin tulos. Tulos, joka vie meitä eteenpäin lajissa, jota ei olla edes yli neljään vuoteen tehty ja radalla, joka ei edes mennyt hyvin. Silti meidän työskentely riitti ja agissa alituisen riittämättömyyden jälkeen tuntui mielettömän hyvältä saada edes pientä menestystä. 

Tavoite onkin varmaan alkaa taas treenailla rallya, kun agi jää lajilistalta pois. 

Muista lajeista ei mainittavia tavoitteita ollutkaan, mutta Gatsby kävi muutamia kertoja jäljestämässä ja oli kyllä ihan huippu. Sen koirasosiaalisuus on myös parantunut ja aina välillä mietityttää, josko siitä kuitenkin saisi pelastuskoiran tehtyä. Toisaalta en uskalla lähteä kokeilemaan, kun laji teki niin pahaa meidän suhteelle. 

Kuva Aino Vakkilainen


Hawkin tavoitteet:

Pelastelu

Tavoitteena oli saada ilmaisu kuntoon tulevan vuoden aikana ja se myös toteutui. Toki paljon treenikohteita edelleen, mutta käytiin oikein yksi koekin kokeilemassa. Siellä kuitenkin kosahti taas luoksepäästävyysriviin, kun pieni herkkis ei kestänyt sille uhittelua eikä palautunut ajoissa vaan maasto meni epävarmuuden takia täysin pieleen. 

Jälkeä tehtiin enemmän, kuten olin toivonutkin. Silläkin tuolla on esineilmaisu todella hyvällä mallilla. Taitoja eri alustoille tarvitaan vielä ennen kokeita ja janatyöskentelyn harjoittelemista. Niitä siis treenilistalle!

Tavoite vuodelle 2020 on käydä ainakin hakukokeessa ja jos siellä edelleen kaikki aukovat päätään, niin lähdetään suosiolla pois. Katsotaan siis vielä tämä vuosi, onko meistä kokeissa kävijöiksi vai onko tuo liian herkkä muille.

Paimennus
Käytiin kerran ja Hawk olisi lähinnä halunnut paimentaa mun kanssa samalla puolella lampaita. Ehkä olisi hyvä käydä uudemmankin kerran ja edes vähän useammin. Tosin voi olla, ettei moiseen vain ole aikaa.

Kuva Aino Vakkilainen

Agility
Tavoitteista mentiin lujaa ohi, kun oman puuhastelun sijaan Hawkillakin on viikkoryhmäpaikka ja nyt ne tylsemmätkin esteet eli kepit ja kontaktit ovat työn alla. Jännittää aika paljon tuon C-lonkka ja virallinen mittaustuomio: juuri hieman yli maxi-rajan. Pännii ihan hitokseen.

Tavoite silti treenata tuo kisakuntoon ja lähteä ykkösiä kokeilemaan kesällä. Tavallaan en näe mitään järkeä koko touhussa, kun isommankaan koiran ajat eivät ole riittäneet, joten en ymmärrä miten tuonkaan tulisi riittämään. Onhan Haukkis toki nopea ja varsinkin matalilla rimoilla näyttää erityisen nopealta, mutta ei se silti tule olemaan se kisojen nopein koira siellä kolmosissa. Toivon, että siitä tulee hieman varmempi suorittaja kuin isästään, jolloin jos niitä nolli tulee tarpeeksi, niin jonkun on pakko olla se ainoa ja sitä kautta nopein.

Hieman siis koitan pitää kiirettä, josko Haukkis tekisi kisauransa mahdollisimman nuorena, jotta olisi edes jotain mahdollisuuksia pärjätä ja muutenkin nuoren koiran fysiikka edistäisi sen huonomman lonkan kunnossa pysymistä.

Kuva Aino Vakkilainen


Näyttelyistä nyt vihdoinkin se tuon ihan aidosti ansaitsema H!

Hieman oli surullinen vuosi Haukan tulosten suhteen; luustokuvat eivät olleet toivomani, näyttelyistä tuli vain T ja tosiaan mitattiin just ja just maxiksi agilityyn eikä haun peruskoekaan mennyt läpi. Toivon siis edes hieman parempaa vuotta 2020 pienelle mustuaiselleni!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti