lauantai 20. lokakuuta 2018

Todistetusti kullan arvoinen agipuikula

Tänään kävimme koittamassa saada sitä viimeistä nollaa kakkosissa siinä ihan onnistumatta. Alla ensimmäisestä radasta video, josta näkee, mitä tapahtuu, kun unohtaa katsoa sitä koiraa... Rimahan sieltä tipahtaa ja tulokseksi vitonen napsahtaa! Mutta super hieno fiilis jäi! Kakkosradalla mentiin sitten ansaesteeseen ja HYLlytettiin (sekä melkein tapettiin ratahenkilö...) Mutta hienosti pysyi Käpyllä mopo käsissä ja se myös käyttäytyi melko nuhteettomasti kisakentän ulkopuolellakin!


Kuvaamisesta kiitos Emma Lahtiselle!

Sitten jäätiin norkoilemaan hallille odottamaan piirinmestisten joukkueratoja. Viime vuonnahan sain hylätyn heti lähdössä, joten rima oli sopivan matalalla. En meinannut saada itseäni enää kisamoodiin ja radalla oli muutama hieman huolestuttava kohta (kuten persjättö putkensuun edestä ja vaikeaksi havaittu takaakierto). Mutta Käpy meni ja teki juuri niin hienoa työtä kuin se parhaimmillaan tekeekin! Irtosi, kuunteli, kiiti ja kompensoi mamman lyllerrystä! Niin vain napattiin haastavaksi osoittautuneelta radalta nolla! Kaksi muutakin joukkuelaista saivat nollat alle ja niinpä me vain mennä nappasimme kultaa! Maksijoukkueita oli useita, mutta muut jäivät tuloksia vaille, joten lopulta saimme ainoina mitalit kaulaamme. Ensi vuonna kohti yksilökarkeloita!

Näin niitä voittajia nöyryytetään

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti