Ensimmäisen, ihkaoman asunnon vapautumista odotellessa muutimme koirien kera vanhempieni hellään huomaan. Fero nauttii ja Eddie on muutoksen suhteen melkoisen välinpitämätön. Molemmat kuitenkin toteuttavat vanhoja rutiinejaan tutussa ympäristössä:
Eddien lemppari lepäilypaikka sänkyni lisäksi on kaiteen luona. Kaide ei ainoastaan tarjoa erinomaista päätukea vaan siitä näkee suoraan etuovelle sekä keittiöön. Niinpä tältä loistavalta kyttäyspaikalta on helppo pienen koiran hilpaista uhrinsa perässä keittiöön tai käydä karvastamassa sisääntulijan vaatteet.
Fero taas nauttii kesästä mieluiten takapihalla. Siellä se narskuttaa lempparipalloaan puun varjossa häntäänsä heilutellen. Samalla se on kuitenkin valppaana ilmoittamaan, jos väärät ihmiset liikkuvat pihamme lähistöllä. Naapurin pojat, jotka ovat joskus Feroa aidan läpi yllyttäneet, haukutaan aina. Muuten naapurit saavat yleensä olla omalla pihallaan suhteellisen rauhassa. Fero on oppinut tunnistamaan vakioasukkaat, mutta heidän vieraansa saavat kyllä järjestäen haukut niskaansa.
höhö, koiria!
VastaaPoistaHehe, mitä muutakaan? :)
VastaaPoista