Voitokkaat vitoset

Lomalla jaksaa käydä kisaamassa vähän kauempanakin ja tänään huristelimme Kirkkonummelle kisaamaan. Tuomarina oli jälleen uusi kokemus eli Heidi Viitaniemi, joka oli suunnitellut sujuvat radat ja oli vielä oikein mukava kaupan päälle! Ensimmäisellä radalla oli tosi kiva fiilis, mutta rengas tuotti perinteisen ongelman eli puhdas ratamme kosahti tokaviimeisenä olleeseen renkaaseen. Jotain muutakin outoa radalla varmaan oli, sillä Gatsbyn vauhti oli tulosten mukaan vain 3,69 m/s. Hitaalta se ei meinaan ainakaan meikäläisestä tuntunut, mutta vapautin sitä ehkä hieman hidastellen kontakteilta?

Seuraavaksi oli hyppäri, jolla ei kauhukseni ollut yhtä ainoata kääntävää putkea. Koska rata oli valmiina jo saapuessamme paikalle, kävin sitä kurkkimassa. Huikkasin ohikulkevalle ihmiselle, että oliko tämä oikeasti ykkösten rata ja missä kaikki kääntävät putket oikein olivat!? Hän meinasi, että rankkasadevaaran takia luovuttiin putkista, koska ne ovat märkinä sitten liukkaat. Minä myötäilin ymmärtäväisenä, mutta samalla meinasin, että en tulisi koskaan koirani kanssa tuommoista rataa ehtimään. Tyyppi tsemppasi, että taisteluhenkeä peliin! Ensimmäisen rataantutustumisen alkaessa silmäni meinasi pudota päästä, kun kyseinen ohikulkija osoittautuikin meidän tuomariksemme. Olin siis mennyt haukkumaan hänelle hänen suunnittelemaansa rataa päin naamaa! Vielä enemmän hävetti, kun kävin hakemassa kyseiseltä radalta sitten palkintomme... Tajusin onneksi pyytää tökeryyttäni anteeksi ja en ollut selvästikään onneksi kauhean verisesti onnistunut tuomaria loukkaamaan! Rata ei tosiaan ollutkaan vain suoran paahtamista eli ehdinkin paikkoihin ihan hyvin. Pitää ottaa okseri ahkerampaan treeniin, sillä toinen rima tippui loppusuoralla, mistä siis tuloksena se 5. Tällä radalla Käpy paineli tulosten mukaan yli 45 m/s eli oletan pienen pilkkuvirheen tapahtuneen!

Viimeisellä radalla taisin sijoittua hieman Gatsbyn eteen muurilla, sillä se tiputti pari palikkaa. Muuten rata tuntui melkein nihkeimmältä siihen astisista. Olin koiran tiellä, mutta Gatsby onneksi pelasteli minua minkä kerkesi! Kaunista meno ei varmaan ollut, mutta jostain syystä tehtiin meidän päivän nopein etenemä 4,61 m/s, jolla tosiaan napattiin voitto nollien puuttuessa. Vaikka rataantutustumiset olivat hieman kaaottisia, kun kaikki noin 30 tyyppiä pyöri siellä samaan aikaan, niin muuten kisoissa ei ollut mitään moitittavaa (ja aikaa annettiin oikeasti kyllä tarpeeksi!). Palkinnot olivat kivat; saatiin nappulaa, tonnikalanamuja, pari lelua sekä valtava kanafilepäällysteinen luu, jota Käpy tällä hetkellä tyytyväisenä mussuttaa. Pakko mennä Kirkkonummelle kisaamaan toistekin, kun saimme lisäksi niin monta lahjakorttia; yhden ilmaisen ja kaksi puoleenhintaan olevaa starttia. Yhden radan hinnalla voimme siis käydä joku kerta kisaamassa kolmet! Kyllä niistä vitosistakin jotakin hyötyä voi näemmä olla! Bonuksena tuli tavattua myös blogisfääristä tuttu Sarianne! Oli todella kiva vaihtaa pari sanaa ihan livenäkin!