Viimeisen riman kirous

Kuva täältä

Toisin sanoen kävimme Gatsbyn kanssa kokeilemassa agikisoja kahden radan verran. Ensimmäisellä oli aikasmoinen kisavire eikä tuloksia tarvinut pelätä. Sitten tuli muuten puhdas rata, mutta viimeinen rima tuli alas. Olen nyt onnistunut saamaan yhden hylätyn ja kaksi vitosta omalla laiskuudella/tyhmyydellä kakkosissa. Muistan ajatelleeni, että nyt pitää muistaa juosta loppuun saakka, mutta sitten Gatsby ei kuunnellut kunnolla "keinu" komentoa (kuten videolla näkyy ja kuuluu!) joten omat pasmat meni sekaisin enkä toipunut harmituksestani ajoissa. Muuten ihme varmistelua koko rata eikä sitä normaalia koiraan luottamista, hyi minä! Olen kuitenkin super tyytyväinen, että Gatsby teki A:n ja puomin kontaktit todella esimerkillisesti! Hieno pieni puikula! Tällä kertaa vauhti riitti ykköspaikkaan, sillä ihanneaika alittui yli 17 sekunnilla ja muutkin sijoittuneet tekivät vitosia. Onhan se kiva voittaa, mutta sillä nollalla ja OIVAlla olisi ollut vielä kivempi! Kiitos Susanna Laitinen kuvaamisesta!

Hawk täytti eilen jo 6kk

Tänään kävimme pitkästä aikaa jäljestämässä. En muista koska Gatsby olisi viimeksi maata nuuskutellut ja Hawkille kerta oli ensimmäinen. Gatsby muisti hienosti jutun juonen vaikka aika vauhdikas olikin! Kaikki esineet löytyivät (vaikka yhdessä autoin pysäyttämällä) ha Käpy ilmaisi ne hienosti. Motivaatio oli hyvä eikä hämärä metsä haitannut nenänkäyttöä pätkääkään! Ei haitannut edes liinassa roikkuva ja kerran hieman makuullakin käynyt emäntä! Hawkille laitettiin jäljelle purkkeja, joiden päällä oli hajustettu esine. Ihan ei pentu ymmärtänyt, miksei se löytänytkään ihmisen hajua seuratessaan sitä ihmistä itseään. Nenä oli selvästi käytössä, mutta hieman jäi vielä rasiat esineineen sille ehkä arvoitukseksi. Aina kun löysi, niin tuli minun luokseni (haluaako siis olla kertova?) ja meni maahan itse, kun tulin purkkia avaamaan. Ilmaisunalkeita siis! Pätevät pienet nenäeläimet!

Pieni edustuseläin

Ständiä edustamassa

Hawk pääsi toimimaan erittäin vaatissa edustustehtävissä tänään Kokonaisturvallisuusmessuilla. Hieman jännitin, miten messuilu tulisi sujumaan, mutta aivan turhaan! Hawk oli oikein reipas ja järkevä edustuspentu, joka sai osakseen suuren määrän täysin ansaittuja kehuja. Se käyttätytyi reippaan sosiaalisesti, muttei tungettelevasti tai ylikiihtyneesti. Se otti rapsut mielellään vastaan, mutta hyvin näkee, ettei se ole yhtä yltiösosiaalinen kuin isänsä. Voipi jopa olla, että pennusta kasvaa vielä aavistuksen välinpitämätön vieraita kohtaan, mikä ei ole mitenkään huono juttu. Moni kehui sen käytöksen lisäksi pentua myös kovin kauniiksi. Yksi lapsi jopa meinasi, että Hawk on niin nätti, että voisi olla tyttö! Eräs nainen vielä tokaisi, että Hawk on jo selvästi valmis pelastuskoita, sillä se pelasti hänen päivänsä! 

Messuilla oli paljon muitakin koiria sekä järjestömme omasta takaa, että virkakoiria mm. tullista ja poliisista. Hawk pelästyi alkuun yhtä porokoiraurosta, mutta hienosti palautui siitä ja ne edustivat ständiämme yhdessä oikein mallikkaasti. Sen sijaan Hawk taisi vähän rakastua muutaman vuoden ikäiseen Ranja-suursnautseriin ja koitti kaikkensa saada neitokaisen leikkimään kanssaan. Pentu pelästyi myös kuvassa näkyvää nukkekoiraa ja huvitti messukansaa meuhkaamalla hysterian rajamailla oudolle otukselle. Pienen mietinnän jälkeen uskalsi tutustua kummajaiseen. Paikalle tuli ehkä korkein koskaan näkemäni labradorinnoutaja, jolle Hawk koitti vielä kertoa kuinka nukkekoira oli aikas järkyttävä. Tullin koira ei kuitenkaan ollut siitä milläänsäkään ja Hawk katsoi rohkeaa kaveria aika ihaillen. Pentu olisi halunnutkin lähteä tullin porukan mukaan uuden sankarikoiransa perässä!

Emäntä muka auttoi esityksen valmistelussa, joten tässä mä odotan esiintymilavan vieressä. Sain paljon aplodeja!

Jos koskaan näätte tämmösen kammotuksen, niin kannattaa pyytää kaveriksi semmonen iso labukka tuolta tullin puolelta! Se ei pelännyt yhtään vaikka kerroin sille kauhukokemuksestani!

Epävirallista pönötystä

Taru nappasi meistä pönötyskuvan

Hawk korkkasi näyttelyuransa Myrskylän pelastuskoirien hyväksi. Kaverini Tarun houkuttelemana lähdimme tukemaan hienoa toimintaa yhden kähässäpatsastelun verran. Joku ei ehkä ollut valmistautunut mätsäreihin kaikkien taiden sääntöjen mukaisesti vai onko muitakin, jotka ovat opettaneet iltaraksujen voimalla seisomisen edellisenä päivänä ja koittanut kerran iltalenkillä hihnassa juoksemista? Koska niin me teimme! Hawk seisoi yllättävän mallikkaasti vaikka olikin uusi temppu ja vielä uudessa ympäristössä ja melkoisessa häiriössä. Olin ihan super tyytyväinen pieneen mustuaiseeni! Se oli luokkansa nuorimmasta päästä, sillä 5 kk oli ikärajana ja Hawk oli ohittanut tämän rajapyykin noin viikkoa aiemmin. Juokseminen menikin sitten aivan pipariksi, jos nätisti asia ilmaistaan... Haukan pentunen kiihtyi kovin toisten juoksemisesta ja raahasikin minua perässään muille kiihtymistään huutaen. Omalla yksilövuorollaan kokeili myös ääntään ja roikkui hienosti hihnassa! Sain sen ravaamaan ehkä kolmen askeleen verran.

Mutta kiva päivä silti ja saimme mukavan arvostelun. Hawk oli tuomaria kohtaan oikein reipas ja saikin tästä sekä ystävällisyydestään maininnan. Lisäksi sen hampaita, väriä ja rakennetta kehuttiin. Hawk sai myös maininnan erittäin hyväkuntoisesta turkistaan (se on syvänmusta ja kiiltävä, joten en ihmettele), mikä huvitti minua syvästi. Tiedän meinaan, ettei sitten siellä oikeassa näyttelyssä tulevaisuudessa tulla turkkia tuomarin toimesta ihailemaan! Saimme "hyvä yhteistyö" maininnan, mutta siihen ei selvästi laskettu meidän juoksentelua. Lopulta meidät käteltiin ensimmäisinä pois kehästä, mutta ei ilman diplomia! Koirani ja joku ihmeen Laurila saivat meinaan Match Show'n iloisin pari diplomin! Lopuksi käytiin syömässä mahdollisimman nopeasti nakkia niin vedestä kuin purkinkin alta ja Hawk oli siinä oikein taitava!

Tämän "kohta lakoan vaainimisasentoon" kuva on napannut Terhi Pessi

Pelastuskoirailua ollaan jatkettu oiken mukavalla menestyksellä. Pentutreenit on kyllä kivoja, kun ovat lyhyitä, omistajaystävällisiä ja ilman paineita. Vielä ei tarvitse miettiä ilmaisua tai mitään muutakaan kuin pennun motivaation ylläpitämistä ja nenunkäytön tukemista. Vielä jää pentu helposti hajukupliin jumiin, mutta tekee todella sitkeästi, reippaasti ja iloisesti hommia! Loppuleikki ei vielä kelpaa, koska Hawk koittaa vain jatkaa etsimistä. Tätäkin siis rakennellaan muiden treenirutiinien lisäksi. Toinen asia, mihin olen heti panostanut, on myös se, että Hawk tulee aina maalin jälkeen hallintaani. Se ei siis saa jatkaa ilman lupaa vaan vain minua kuunneltuaan. Hienosti pieni kyllä kuunteleekin! 

Myös tämä Terhin kamerasta