perjantai 7. syyskuuta 2018

Epävirallista pönötystä

Taru nappasi meistä pönötyskuvan
Hawk korkkasi näyttelyuransa Myrskylän pelastuskoirien hyväksi. Kaverini Tarun houkuttelemana lähdimme tukemaan hienoa toimintaa yhden kähässäpatsastelun verran. Joku ei ehkä ollut valmistautunut mätsäreihin kaikkien taiden sääntöjen mukaisesti vai onko muitakin, jotka ovat opettaneet iltaraksujen voimalla seisomisen edellisenä päivänä ja koittanut kerran iltalenkillä hihnassa juoksemista? Koska niin me teimme! Hawk seisoi yllättävän mallikkaasti vaikka olikin uusi temppu ja vielä uudessa ympäristössä ja melkoisessa häiriössä. Olin ihan super tyytyväinen pieneen mustuaiseeni! Se oli luokkansa nuorimmasta päästä, sillä 5 kk oli ikärajana ja Hawk oli ohittanut tämän rajapyykin noin viikkoa aiemmin. Juokseminen menikin sitten aivan pipariksi, jos nätisti asia ilmaistaan... Haukan pentunen kiihtyi kovin toisten juoksemisesta ja raahasikin minua perässään muille kiihtymistään huutaen. Omalla yksilövuorollaan kokeili myös ääntään ja roikkui hienosti hihnassa! Sain sen ravaamaan ehkä kolmen askeleen verran.

Mutta kiva päivä silti ja saimme mukavan arvostelun. Hawk oli tuomaria kohtaan oikein reipas ja saikin tästä sekä ystävällisyydestään maininnan. Lisäksi sen hampaita, väriä ja rakennetta kehuttiin. Hawk sai myös maininnan erittäin hyväkuntoisesta turkistaan (se on syvänmusta ja kiiltävä, joten en ihmettele), mikä huvitti minua syvästi. Tiedän meinaan, ettei sitten siellä oikeassa näyttelyssä tulevaisuudessa tulla turkkia tuomarin toimesta ihailemaan! Saimme "hyvä yhteistyö" maininnan, mutta siihen ei selvästi laskettu meidän juoksentelua. Lopulta meidät käteltiin ensimmäisinä pois kehästä, mutta ei ilman diplomia! Koirani ja joku ihmeen Laurila saivat meinaan Match Show'n iloisin pari diplomin! Lopuksi käytiin syömässä mahdollisimman nopeasti nakkia niin vedestä kuin purkinkin alta ja Hawk oli siinä oikein taitava!


Tämän "kohta lakoan vaainimisasentoon" kuva on napannut Terhi Pessi

Pelastuskoirailua ollaan jatkettu oiken mukavalla menestyksellä. Pentutreenit on kyllä kivoja, kun ovat lyhyitä, omistajaystävällisiä ja ilman paineita. Vielä ei tarvitse miettiä ilmaisua tai mitään muutakaan kuin pennun motivaation ylläpitämistä ja nenunkäytön tukemista. Vielä jää pentu helposti hajukupliin jumiin, mutta tekee todella sitkeästi, reippaasti ja iloisesti hommia! Loppuleikki ei vielä kelpaa, koska Hawk koittaa vain jatkaa etsimistä. Tätäkin siis rakennellaan muiden treenirutiinien lisäksi. Toinen asia, mihin olen heti panostanut, on myös se, että Hawk tulee aina maalin jälkeen hallintaani. Se ei siis saa jatkaa ilman lupaa vaan vain minua kuunneltuaan. Hienosti pieni kyllä kuunteleekin! 

Myös tämä Terhin kamerasta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti