Päivitys pläjäys

Aloitetaan a niin kuin agilitystä! Gatsbyn kanssa ollaan käyty parit kisat ja vire on ollut hieman vaihtelevaa. Ylöjärvellä tuli lähinnä paha mieli, kun koira ei ollut kuulolla tai halunnut muutenkaan näyttää osaamistaan. Ensimmäistä kertaa osui myös kohdalle kepit, jotka tuo luki selvästi jotenkin väärin. Gatsby meinaan hakeutui kahdella radalla tokaan väliin. Viimeinen hyppäri oli jotain täysin kaaoottisen ja ai kauhea ottakaa minut pois täältä välimaastosta. Tosin jotenkin tuli pienesti parempi mieli, kun näin tuomarin jälkeenpäin ja hän meinasi, että nolla oli lähellä. Kiitos siis tsempeistä Jari Helin! Pelastit muuten aika kökön kisareissun! Muuten kisoista palauduttiin mökillä mitä parhaassa seurassa, kun Gatsbyn siskoja tuli jälkikasvuineen (adoptiolapsi mukaan luettuna) kylään.

Ylärivissä syypäät kaikkeen eli Wirneen I-pentueen Ikiliikkuja, Ilopilleri, Ilmalento ja Ilmiliekki. Alarivissä jälkeläiset Hawk, Ilon tyttö Hupi (Wirneen Niin on Nätti), Priyan adoptio hörökorva bc Popa sekä Tintin tyttö Oitis (Wirneen Oo Äm Gee) Kuva pöllitty Jennyltä

Tänään riehuttiin lapsuuteni hoodeilla Parolassa. Juurikin sen koulun kentällä, mitä minäkin kuusi vuotta pienenä Katanana kävin. Olin katsellut tuomari Salme Mujusen ratoja netistä suurella kauhulla, mutta myös mielenkiinnolla. Lähdin kisoihin hakemaan kolmea hauskaa hylkyä, mutta toisin kävi. Ensimmäisellä radalla, joka oli vielä kaiken lisäksi hyppäri aka mun inhokki, pärjättiinkin vähän liiankin hyvin. Siitäkin huolimatta, että olin tutustunut rataan hieman väärin eli olin jättämässä yhden hypyn tekemättä, hupsista... Yksi rima kolahti, mutta tästä huolimatta seinässä luki 0 ja LUVA. Minä sitä ihmettelin ja kävin oikein perään kysymässä, mutta joko tuomari ei huomannut, sihteeri ei huomannut lappuun kirjata tai minä kuvittelin omiani. Hieman ristiriitaisin fiiliksin siis nappasimme toisen kakkosten nollamme. Toisella radalla tuli ainakin sitten se rima niin että kaikki huomasivat, mutta tultiin kivalla ja super nopealla (5,31 m/s) vitosella kakkosiksi. Viimeinen rata oli kolmanneksi viimeisen esteen eli renkaan päässä nollasta. Se oli muuten ihan törkeän hienoa menoa vaikka itse sanonkin, sillä in-in toimi, kuten ohjaukseni muutenkin ja koira vastasi siihen täydellisesti! Renkaan vierestä pujahtaminen harmitti tästä syystä ihan aidosti hetken. Kovasta vauhdista Gatsby teki tietenkin seuraavankin esteen eli hylky sieltä napsahti. Noh, kuten sanoin kisapaikallakin, niin minä olen pilannut meiltä monta nollanpaikkaa, joten jos koira joskus pissii meiltä yhden, niin ehkä se on ihan reilua! Kosto on suloinen, vai mitä Käpy? Gatsbyn kisavire oli oikeasti täydellinen ja se käyttäytyi tosi hienosti koko päivän! Ihan superit kisat siis kaikesta häslingistä huolimatta!

Hawk on kasvanut (yli 12 kiloa ja jalkoja vaikka muille jakaa) sekä reipastunut todenteolla! En tiedä, oliko sillä joku herkkiskausi vai mikä oli, mutta pieni reppana pentuni on nykyään jotain ihan toista maata! Se huutaa herkästi kaikelle, mutta ei enää semmoista pelkohuutoa vaan kiihtymystään. Tai sitten se on oppinut lisäämään niitä kierroksia peittääkseen epävarmuuttaan? Mutta sen kanssa on oikeasti helpompi ja kivempi puuhailla. Se on ollut jopa törkeän taitava pieni pelastuskoiranalku, jolle otettiin yksi perässäjuoksu ja kaksi valmiina olevaa maalimiestä. Ja tiedättekö mitä? Minun pieni pentu käytti aikuisten oikeasti nenäänsä ja etsi maalit tosi hienosti! 

Pelastelun lisäksi Hawk on ehtinyt käydä myös liikuttelemassa lampaita. Meni yllättävän kivuttomasti ja kivasti! Alkuun Hawk mutusti itsensä rukeaksi kakasta, sitten se alkoi huutaa lampaille ja lopulta juoksi monttu auki niitä jahdaten. Gatsbyn kasvistäti meinasi, että nyt olisi tarkoitus saada pentu jotenkin kiinni. Minä siis kutsuin ja Laura ehti aloittaa, että "en usko, että onnistuu" ja minun pieni kultapoika ampaisi mamman luo kesken ilakoinnin! Hawk saikin ansaittuja kehuja yllättävästä tottelevaisuudestaan! Toinen kierros meni paremmin, kun oli liinassa. Hawk kiihtyi ja huusi, mutta otti siitä palautteen hyvin vastaan. Niinpä se tekikin lopulta ihan kivasti paimennuksen alkeita ja oikeasti leikki lampaiden liikuttelua. Olin siihen todella tyytyväinen! Tästä voi ihan oikeasti tullakin vielä jotain!

Hawk ja Juju (Kuvat Tuija Laurila)