maanantai 24. huhtikuuta 2017

Raunioiden rämäpää

Raunioilla oli harvinaisen siistiä!
Pitkästä aikaa päästiin taas pelastelussa raunioille! Kuusankoskella on kiva alue, missä on sekä neljäkerroksinen talo että pienet rauniot. Aloitimme talossa ja Gatsbyllä oli hieman liikaa vauhtia, joten se onnistui telomaan itsensä hyppiessään rojujen keskellä maalimiehen hajun innoittamana. Mitään näkyvää ei kuitenkaan koiraan tullut eikä se reagoinut kopelointiini mitenkään, joten päätin jatkaa treenejä. Mieltä piristi selvästi heti telomisen jälkeen tapahtunut löytö, mutta hieman mammanpojaksihan Käpynen heittäytyi. Toisen maalimiehen se työstikin yllättävän sivistyneesti ja kiipeili tuoleilla ja muilla tasoilla suorastaan rauhallisesti. Kolmas maali oli kuitenkin lattian sisällä ja koska haju nousi kaikkialle muualle, niin johan alkoi vauhtia ja potkua koirasta kuoritumaan turhauman kasvaessa. Lopulta hyppimiseen kyllästynyt koira malttoi laittaa nokkaansa maahan ja viimeinenkin ihminen koki pelastumisen autiuden! Gatsbyllä on ollut tapana äännellä jonkun verran ylimääräistä rakennuksissa, koska niissä haisee niin paljon voimakkaammin, mutta tällä kertaa se oli todella hiljainen! Muutaman vinkaisun päästi, muttei haukkunut kertaakaan turhia!

Raunioilla meno oli palautunut jo normaaliksi eli käytöksessä ei näkynyt merkkejä aiemmasta telomisesta. Sen sijaan herneiden käyttö aiheutti normaalia rauhallisempa työskentelyä, joka oli ehkä ihan suotavaakin! Normaalia rauhallisempi ei tietenkään tarkoittanut rauhallista ja jouduin oikeasti näkemään vaivaa pysyäkseni koiruuden perässä! Useammankin kerran se onnistui katoamaan näkyvistä kokonaan jonnekin betonien joukkoon. Gatsby aristeli ritilätasolle hyppäämistä, mutta könysi sinne lopulta (näkyy kuvassakin). Ihmisen korkuisen rengaspinon päälle pomppaaminen taas ei mietityttänyt pientä vuorikauristani hetkeäkään ja näin sen jo kauhukseni sukeltavan pää edellä keskelle renkaita. Maalimiehen olkapäät olivat kuitenkin onneksi tarjolla ja pystäyttivät sukkulan matkan! En myöskään vaatinut sen kummempaa ilmaisua tai sahausta, yllättäen! Muuten ilmaisut toimi hyvin, jopa seistessäni aivan koiran vieressä. Kyllä se vain on aikamoisen taitava pieni pelastus-Käpy!

Kuvan maalimies siis seisoo rengaspinon keskellä,
jonka päälle Käpyliini pomppasi ja osoitti sukeltavansa vaikka kaivoon hajun perässä!
Gatsby ei tosiaan suostunut itsekseen ritilälle kiipeillä,
mutta seurasi lopulta perässäni eikä ritilällä liikkuminen ollut juttu eikä mikään.

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Hyvän mielen kisapäivä

Viime kisoista on jo jokunen hetki ehtinyt vierähtään, joten oli ihan kiva päästä taas kokeilemaan meidän agiosaamista tuomarin tarkan katseen alle. Järjestäjinä oma seuramme VAU ja tuomarina Arto Laitinen. Vaikka molemmilla radoilla onnistuimme saamaan harmillisesti yhden riman alas, niin muuten kisafiilis oli kyllä huipussaan! Gatsby käyttäytyi sivistyneesti, minä jatkoin rataa mokailuista huolimatta ja ekalla radalla kontaktit oli just eikä melkein! Hieno pieni agipurriainen mulla ♥

Ensimmäisellä radalla pelkäsin alun rengasta tai paremminkin sen räjähtämistä. Inhoan koko estettä ja varsinkin, jos sen jälkeen pitää kääntyä jonnekin. Niinpä varmistelin liikaa, olin seuraavassa ohjauksessa myöhässä ja 3-4 meni järjettömäksi sähläykseksi. Mutta me selvittiin siitä! Sen jälkeen panikoin uudestaan 14 hypyllä, koska näin kuinka yksi koira lähtikin kiipeämään puomia A:n sijaan. Niinpä keskityin ohjaamaan A:lle, jolloin en keskittynyt hyppyä suorittavan koiraani ja rima tuli alas. Muuten fiilis oli kuitenkin niin hyvä, ettei haitannut yhtään!

Kuva Arto Laitinen

Tuloksena siis 5, -12,53 ihanneajasta ja etenemänä 4,53m/s.



Toinen rata hirvitti hieman, mutta siitä selvittiin kuitenkin aika mukavasti! Puomin kontakti ei mennyt tällä kertaa loppuun saakka ja joku tuhma antoi asiassa periksi... 6 hypyllä tuli rima alas vääräaikaisesta ohjauksesta johtuen. Moni meni kepeille väärästä välistä ja olin todella tyytyväinen, kun meillä onnistui ne niin nätisti! Keinu oli niin vauhdikas, että olin jo varma, että poikkeli vetää sen lentäen, mutta mitä vielä, hieno mies! Loppu sujui hienosta liitelemällä!

Kuva Arto Laitinen



Tuloksena 5, -10,48 ihanneajasta ja etenemänä 4,34m/s.