Raunioiden rämäpää

Raunioilla oli harvinaisen siistiä!

Pitkästä aikaa päästiin taas pelastelussa raunioille! Kuusankoskella on kiva alue, missä on sekä neljäkerroksinen talo että pienet rauniot. Aloitimme talossa ja Gatsbyllä oli hieman liikaa vauhtia, joten se onnistui telomaan itsensä hyppiessään rojujen keskellä maalimiehen hajun innoittamana. Mitään näkyvää ei kuitenkaan koiraan tullut eikä se reagoinut kopelointiini mitenkään, joten päätin jatkaa treenejä. Mieltä piristi selvästi heti telomisen jälkeen tapahtunut löytö, mutta hieman mammanpojaksihan Käpynen heittäytyi. Toisen maalimiehen se työstikin yllättävän sivistyneesti ja kiipeili tuoleilla ja muilla tasoilla suorastaan rauhallisesti. Kolmas maali oli kuitenkin lattian sisällä ja koska haju nousi kaikkialle muualle, niin johan alkoi vauhtia ja potkua koirasta kuoritumaan turhauman kasvaessa. Lopulta hyppimiseen kyllästynyt koira malttoi laittaa nokkaansa maahan ja viimeinenkin ihminen koki pelastumisen autiuden! Gatsbyllä on ollut tapana äännellä jonkun verran ylimääräistä rakennuksissa, koska niissä haisee niin paljon voimakkaammin, mutta tällä kertaa se oli todella hiljainen! Muutaman vinkaisun päästi, muttei haukkunut kertaakaan turhia!

Raunioilla meno oli palautunut jo normaaliksi eli käytöksessä ei näkynyt merkkejä aiemmasta telomisesta. Sen sijaan herneiden käyttö aiheutti normaalia rauhallisempa työskentelyä, joka oli ehkä ihan suotavaakin! Normaalia rauhallisempi ei tietenkään tarkoittanut rauhallista ja jouduin oikeasti näkemään vaivaa pysyäkseni koiruuden perässä! Useammankin kerran se onnistui katoamaan näkyvistä kokonaan jonnekin betonien joukkoon. Gatsby aristeli ritilätasolle hyppäämistä, mutta könysi sinne lopulta (näkyy kuvassakin). Ihmisen korkuisen rengaspinon päälle pomppaaminen taas ei mietityttänyt pientä vuorikauristani hetkeäkään ja näin sen jo kauhukseni sukeltavan pää edellä keskelle renkaita. Maalimiehen olkapäät olivat kuitenkin onneksi tarjolla ja pystäyttivät sukkulan matkan! En myöskään vaatinut sen kummempaa ilmaisua tai sahausta, yllättäen! Muuten ilmaisut toimi hyvin, jopa seistessäni aivan koiran vieressä. Kyllä se vain on aikamoisen taitava pieni pelastus-Käpy!

Kuvan maalimies siis seisoo rengaspinon keskellä,
jonka päälle Käpyliini pomppasi ja osoitti sukeltavansa vaikka kaivoon hajun perässä!

Gatsby ei tosiaan suostunut itsekseen ritilälle kiipeillä,
mutta seurasi lopulta perässäni eikä ritilällä liikkuminen ollut juttu eikä mikään.