Kakkosten korkkaus

Kisakuume on ollut kova sen jälkeen, kun saimme rämmittyä tiemme agissa kakkosiin. Itse kuitenkin matkustelin ja kesäkuussa oli kisoja muutenkin aika nihkeästi. Viimein kuitenkin eilen pääsimme kokeilemaan oikein kivoja kakkosten ratoja Porvooseen. Tuomarina Mika Kangas, joka oli suunnitellut oikein meille sopivat radat. Koira sai suorittaa, mutta emäntäkin joutui tekemään muutakin  kuin huutamaan eteen-käskyä! Mitä ihanaa vaihtelua ykkösten jälkeen! 

Ratapiirosten vastapainoksi söpö Käpy kivellä (Kuva Krista Riitinki)

Ensimmäisenä mentiin tämä hyppäri (Kuva Mika Kangas)

Itsellä ei ollut mitään suuria odotuksia menestymisen suhteen. Hieman oli alkanut ykkösissä junnaaminen ja niillä helpoilla radoilla koko aikainen ei-ihan-onnistuminen nakertaan itsetunnon rippeitä pienemmiksi murusiksi. Ehti tulla se fiilis, että jos ei ykkösistä meinaa päästä pois, niin mitä ihmettä sitä siellä kakkosissa sitten edes tekee... Mutta hitto vieköön, me tehtiin siellä kakkosissa ihan oikeaa aksaa ja vielä yhdessä! Hyppärit ei ole se meidän juttu, kun koiraa ei pysäytä mikään ja meikä onkin sen takia usein auttamattoman myöhässä. Nämä kakkosten koukerot kuitenkin hidastivat koirua sen verran, että ehdin mukaan! Ja mikä parasta, kisakaverini vire pysyi koko ajan kurissa eli Gatsby kuunteli ohjaustani jo ekalla radalla! Hiekkakenttä tuotti selvästi hieman haasteita, sillä ekalla radalla tippui pari rimaa, mutta muuten meni oikein kivasti! 

Toinen yrittämä (kuva Mika Kangas)

Toiselle radalle lähdinkin jo aikas iloisin mielin. Gatsby käyttäytyi (mitä nyt kannusti edellä menijöitä) ja hyvä fiilis jatkui koko radan. Hieman mietin, että mitenköhän tuo suhtautuu jälleen uuden näköiseen renkaaseen, mutta hyvin Käpy senkin suoritti! Muutenkin vain 9 rima tipahti (ehkä hätiköin käännöstä itse hieman liikaa), mutta aivan kuten ensimmäiselläkin radalla, niin Gatsby hoiti oman osuutensa just eikä melkein! Se teki kaikilla radoilla upeat, itsenäiset kepit vaikka minä painelin jo pituuden kohdilla. En olisi tyytyväisempi voinut koiraani tämän radan jälkeen olla! Kisoissa oli sen verran kova taso, ettei meidän nopealla vitosella tällä erää päästy palkinnoille.

Kuuva Mika Kangas

Kurre-Käpy (Kuva Krista Riitinki)

Viimeinen rata tuotti itselle tutustuessa hieman päänvaivaa, mutta turhaan. Gatsby meni ja teki juuri niin hienosti kuin vain se osaa! Se kepitteli ja irtosi kuin ammattilainen! Ainoastaan keinulla se tuli hieman liian vauhdikkaasti alas ja itselle tuli pieni pelko persiisiin puomin alastulosta. Suunnitelmani oli vaihtaa puolta puomia ennen, mutta unohdin. En sitten uskaltanut enää leikata Gatsbyn edestä puomilla ettei se vain räjäyttäisi rengasta. Lopputulemana meidän 0-rata kosahti siihen, että minä kuulemma aloin hidastaa hitusen juuri ennen maalia, joten Gatsby luki sen takaaleikkauksena. Niinpä minun pieni super kuuliainen agihirmuni kirmasikin huudostani huolimatta 2 hypylle maalin sijaan. Uskomatonta! Mutta hitto sentään jäi ihan mahtavat fiilikset näistä kisoista vaikkei mitään supereita tuloksia tullutkaan! Me tehtiin koko ajan yhdessä samaa rataa eikä mikään kohta mennyt armottomaksi säätämiseksi. Kisakuume on nyt ihan järkyttävä, mutta kaksi viikko pitää malttaa odottaa! Sitten onkin kahden päivän oman seuran kisat, joissa vielä toisena päivänä sama tuomari kuin eilen. 

Hawk oli kisapäivän kotona harjoittelemassa yksinoloa ja sekään ei olisi voinut paremmin mennä! Pieni oli kotiin tullessamme rauhallinen eivätkä naapuritkaan raportoineet mistää kauheasta melusta. Lisäksi pentu pidetteli koko yksinolon ajan! Hieno pieni! Samoin se nukkui tänä yönä ihan vapaana, mutta heräsinkin sitten aamulla lorottamiseen. Tässä vaiheessa tosin olimme nukkuneet melkein 10 tuntia eli ei valittamista!