Mökkihöperöt

Loma lähenee loppuaan, joten tuli kiire mökkeilemään! Säätkin kun erehtyivät suosiollisiksi, niin vietimme aikaa kahdellakin mökillä koiruleiden kera. Menoa ja vilinää riitti vanhempien mökillä, kun paikalla oli veljeni ja heidän vaimonsa sekä lapsensa. Gatsby oli melkoisen kiitettävän rauhallinen lasten kanssa ja kuunteli varsinkin isompia hyvin. Sen sijaan 2,5 kuukautta vanha kummityttöni sai osakseen aivan liikaa sekä aivan liian innokasta huomiota. Gatsby olisi erityisesti halunnut vauvanhoitajaksi toisen itkiessä. Itkuun siis yhtyi myös Käpy useammankin kerran. 

Kaislikossa suhisee!

Mökkipojat.

Veimme myös pappamme veljeni kera Parkanon mökille, joka on itselle erittäin rakas ja tuttu lapsuudestani. Siellä Gatsby yllätti meidät todenteolla ja olikin paljon rauhallisempi vauvelin kanssa. Enää ei tarvinut pelätä hulluja loikkia vaan koira lähestyi varovaisesti sekä rauhallisesti lasta. Pariin otteeseen Gatsby nuoli piskuisia käsiä sekä vaihtoi nenuaan pienokaisen kanssa. Koska Gatsby aina välillä innostui liikaa, niin se vietti esimerkiksi yönsä häkissään, missä se makoilikin aivan tyytyväisenä. Tämäkin yllätti minut positiivisesti, sillä yleensä Gatsby ei tykkää jäädä asioiden ulkopuolelle. Muuten sillä oli aikamoinen vahtimisvietti päällä, sillä se haukkui esimerkiksi naapurin kehdatessa oleskella omalla laiturillaan! 

Eddie otti mökkeilystä myös ilon irti nuortumalla taas silmissä! Se kerjäsi armottomasti sekä seuraili kaikkia mahdollisia ruuanlähteitä tarkasti. Koska kummityttöni ei ole vielä koirienruokkimisiässä, niin se oli noutajalle suurimmaksi osaksi ihan ilmaa. Kerran Eddie kävi uuden tulokkaan nuuskuttamassa ja antoi pusun otsalle, mutta tämä riitti Eddielle. Tollukka kävi myös hieman kahlailemassa sekä sai tietenkin armottomat kuivaamishepulit jälkikäteen, kuis muutenkaan! Pappanikin ihmetteli kuinka noin vahna koira pääsi vielä niinkin kovaa! 

Täysin tyyni Vahojärvi ♥

Mökki ja mökin ahkera vahti.

Kuvassa on Haisusaari, jota uimme pienenä useammankin kerran ympäri.

Puhiko joku uimisesta? Vai kenties ruuasta? 

Muuten mökkeilyyn liittyi tietenkin paljon uimista, ihan liikaa syömistä sekä pyöräilyn kokeilemista. Pyöräni kun ei ole vieläkään löytänyt tietään vanhempieni mökiltä luokseni, niin emme ole aikaisemmin pyöräilleet Gatsbyn kanssa. Otimme nyt kuitenkin ilon irti hyvästä alustasta (hiekkatiet) sekä hyvin rauhallisesta ympäristöstä. Koska en ollut tajunnut varautua ajatukseeni sen kummemmin, niin en kokeillut vetämistä vaikkakin sekin kiinnostaisi (jos uskallan siihen ryhtyä!) Minnalta saatu joustava hihna oli kuitenkin onneksi mukana, joten laitoin koirulin normaaliin pantaansa ja hihnaan sekä otin hihnan käteen. Ajatuksena siis se, että jos koira vetäisi holtittomasti, niin voisin aina tiputtaa hihnan ennenkuin Gatsby ehtisi vetää minut ojaan tai kumoon. Hihna antoi ihanasti anteeksi myös muutamat äkkijarrutukset ja käännökset, joita Gatsby yritti. Kaiken kaikkiaan homma kuitenkin sujui yllättävän hyvin! Kävelimme alkuun pienen lämppärilenkin ja sitten huitaisimme muutaman kilometrin ravilenkin pyörällä. Gatsby pysyi hyvin sivulla ja yritti pyörän eteen vain, kun meidät ohitti toiset pyöräilijät. Se myös ymmärsi upeasti rallysta tutun "kääntyy" sanan, kun käänsin pyörän ympäri. Lenkki jäi ikävän lyhyeksi, sillä joku unohti ottaa vettä mukaan... Lenkistä jäi kuitenkin ehdottoman positiivinen fiilis eli enköhän uskalla kokeilla taas joku kerta uudestaan!

Kuka nyt ei ravistelisi järvessä!?

Rapatessa roiskuu!

Gatsby ei arvostanut kuivatuksi tulemista.