Uusi vuosi, vanhat kujeet

Vuosi meni ja vaihtui jälleen kerran. Vaikka blogi ei olekaan päivittynyt pariin kuukauteen (pitäisi hankkia kone, jolla pystyisi muokaamaan videoita...) niin tästä perinteestä pitää silti pitää kiinni! Vaikkakin vähän myöhässä, köh köh (varsinkin, kun joku kirjoitti tämän jo pari viikkoa sitten muttei muistanut julkaista!?) Eli katsaus menneen vuoden haaveisiin ja tulevan kauden suunnitelmia.

Ei kerrota kellekään, että tästä kuvasta on jo lähemmäs vuosi.

Vuoden 2017 tavoitteet höystettynä 2018 tavoitteilla:

1. Pelastelu: olla luovuttamatta. Tai sitten tajuta luovuttaa hyvän sään aikana. Ongelmakoiraryhmä on pyörinyt, mutta edistystä ei ole ollut havaittavissa tarpeeksi. Ulkopuolinen koulutus peruuntui ja harmittaa, kun en jo heti syksyllä mennyt yksityistunneilla, kuten olin suunnitellut, koska kuvittelin ryhmämme saavan hankittua kouluttajan melkein heti alkuunsa. Kauaa en enää odota vaan alan heittää rahaa käytösongelman perään oikein huolella, jos se vaikka auttaisi. 

Toteutuma: Luovutaan hommasta Gatsbyn osalta ainakin toistaiseksi. Agiteam vie todella paljon aikaa ja tosiaan tuntuu tyhmältä käydä kuluttamassa kaikkien aikaa viikosta toiseen, kun neljän vuoden aktiivisen harrastamisenkaan jälkeen emme ole kokeisiin pääsemässä. Kesätauon jälkeen pelastelun pariin palattuamme huomasin, ettei treeneissä ollut enää kivaa. Gatsby käyttäytyy kaikkialla muualla niin paljon paremmin, että oli jotenkin uuvuttavaa mennä hakkaamaan päätä seinään kyseisiin treeneihin. Luovuin myös paikastani ryhmän vetäjänä, mutta pääsin itse hälyryhmään, kun vihdoinkin sain rämmittyä suunnistustestin läpi. 

Tavoite: Käydä tuuraamassa, jos on tarvetta (olen luvannut, että jos ei muuten saada treeniporukkaa kasaan tai jos tarvitaan hätävetoapua, niin menen.) Tilauksessa se uusi tulevaisuuden toivo, jonka kanssa sitten käydä ihan treenaamassakin.

Elsa ja Gatsby

2. Agility: jatketaan harrastamista ja käydään varmaan joissakin kisoissa. Ei haittaisi vaikka saataisiin nolla tai toinenkin vielä kerättyä. Kakkosiin tosin ei ole mikään kiire. Agissa toimimme tiiminä ja toivon hartaasti, etten onnistu pilaamaan tätä millään tavalla!

Toteutuma: Agi on ollut sairaan kivaa! Kisat ovat olleet haastavia kisavireen takia, mutta sen suhteen ollaan menty paljon eteenpäin ja se toinen nollakin napsahti. Uskaltauduin hakemaan seuramme valmennustiimiin, jonne yllätyksekseni myös pääsimme enkä ole sielläkään tuntenut itseäni aivan surkeaksi. Käpy&Katana tiimi toimii myös tosi kivasti radalla!

Tavoite: Päästä sinne kakkosiin. Kyllä se nolla saa tänä vuonna tulla! Haluan päästä kokeilemaan kakkostenkin ratoja! 

3. Paimennus: käyn varmaan kokeilemassa, menikö Gatsby lopullisesti rikki vai saisiko sen taas toimimaan.

Toteutuma: Ei se nyt totaalisen rikki ole ja se yksi rundi jonka kävimme lampaita hätyyttelemässä oli taas aikamoista showta... Jotenkin koiran hillintä pettää ja oma hallinta ei riitä ihan tähän hommaan. Gatsby saa jäädä nyt eläkkeelle tästä lajista! Eli ei tavoitteita.

Älyvapaata

4. Jäljestys: jatketaan ja koitetaan edetä ilman kauheampia tavoitteita. Jos hausta ei ole asiaa peruskokeeseen, niin ei siitä ole jäljelläkään. 

Toteutuma: Gatsby on mielestäni aikas mainio pieni jälkieläin ja varmasti jatketaan satunnaisesti omaksi iloksi. Ei mitään kummempia tavoitteita.

5. Me: mielestäni suhteemme on huonontunut. Joskus minulla on kiltti ihana koira, joka tottelee kuin unelma, sitten taas minulla on koira, joka ei korvaansa letkauta vaikka seisoisin sen päällä. Aina ei pyytäminen kelpaa ja kovemmasta ojentamisesta otetaan viiveellä nokkiinsa (kuten paimennuksessa nähtiin). En ymmärrä tuota koiraa eikä se varmaan ymmärrä minua senkään vertaa. Koitetaan siis löytää se agilityssä esiintyvä tiimi myös radan ulkopuolelle. 

Toteutuma: Väitän ymmärtäväni tuota otusta vähän paremmin kuin ennen. Olen myös oppinut näkemään ja keskittymään niihin sen hyviinkin puoliin enemmän. Niitäkin kun siinä ihan oikeasti riittää! Pelastelun lopettaminen on jotenkin poistanut itseltä todella paljon niitä nagatiivisia tunteita tuottavia kokemuksia poikkelin kanssa. 

Gatsby perus leikkitaktiikka: oho, hupsista, kuinkas nyt näin kaaduinkaan ihan vahingossa?

6. Terveys: peukkuja pidetään!

Toteutuma: Peukut selvästi auttoivat! Tämä on se ykköstavoite myös tälle vuodelle! Ihan virallisiakin tuloksia saatiin silmätarkin muodossa.

Sitten se vuoden 2018 suurin tavoite  eli pennut! Toivottavasti Kaija kelpuuttaa Käpyliinin sulhasekseen. Sitten tietenkin toivotaan mukavia pieniä terveitä palleroita, jotka löytävät parhaat mahdolliset omat ihmisensä. Jospa niistä joku sopisi meidänkin lauman jatkeeksi. Tässä on nyt jo pari vuotta hurahtanut vain yhden koiran omistajana.

Kaija ja Gatsby kesällä