Käpy ja Katana kaltaisessaan seurassa

Gatsbyllä on takanaan elämänsä varmaan kaksi hauskinta päivää! Koska visiittimme jäi kovin lyhkäiseksi tämän vuoden Wirneen leirillä eikä oikein ehditty tapaamaan I-pentu porukalla, niin Jenny keksikin ehdottaa josko nähtäisiin ihan omalla pentuepoppoolla. Lopulta neljä kuudesta pääsi paikalle ja vanhempani antoivat mökkinsä I-kersojen käyttöön. Paikalla siis lopulta Gatsbyn lisäksi Ilo, Priya ja Tintti. Gatsby oli viimeksi mainitun siskonsa pyllystä hieman liiankin kiinnostunut, mutta siskokset laittoivat veljensä kuriin ja loppujen lopuksi homma sujui yllättävän kivuttomasti. Tosin Tintillä meni jossain vaiheessa Gatsbyn flirttiyrityksiin hermot ja Gatsby sai kuulla ihan kunnolla kunniansa! Enää ei meinannutkaan velipoika uskaltaa matkustajaksi Tintin häkkiin! 

Autossa matkustettiin vakavana ja visusti omilla puolillaan vaikkei väliseinää olekaan!

Autoilla huristelimme pienen matkan tiheästi asutettua mökkitietä kauemmaksi metsään, jossa omistajat pyllistelivät valtavia mustikoita napsien ja koirat rallattelivat keskenään. Gatsbyllä oli kova yritys saada siskoista leikkiseuraa ja olikin pienistäkin mielenkiinnon rippeistä liikuttavan onnellinen! Niin koirat kuin omistajatkin viihtyivät keskenään. Oli kiva jutella sisarusten eroista ja samankaltaisuuksista sekä naureskella koiramaisille kommelluksille. Lisäksi puhuttiin tietenkin myös kouluttamisesta ja Milli opasti meitä luopumisen saloihin. Minä puolestani järjestin koiraolympialaiset ja olin aivan innoissani löydettyäni vihdoinkin ihmisiä, jotka arvostivat yhdessä pelaamista ja leikkimistä! Olen vuosia kiduttanut synttärivieraitani erinäisillä ohjelmanumeroilla ja leikeillä (viimeksi järjestin mysteerihuoneen, jota kaikki eivät arvostaneet). Niinpä päätin kiduttaa Gatsbyn siskojen omistajiakin! Lajit oli tietenkin vanhoja tuttuja koirankoulutukseen liittyviä, mutta melkoisilla twisteillä.

Viestin yhtenä osana oli ottaa koirasta kuva ja Merlemyssyt selvästi häpesivät moista
kun taas Punanutut suorittivat rastin tyylillä!

Lopulta päätimme rasistisesti jakautua joukkueisiin koiriemme värien mukaan eli Punanuttuihin ja Merlemyssyihin. Ensimmäinen laji oli tunnistusnouto. Minä asetin viisi lelua riviin ja omistajan piti arvata, minkä lelun hänen oma koiransa tuo, kun se saa itse valita. Muut tunsivat koiransa täydellisesti ja kaikki siskot toivat omistajien veikkaaman lelun. Gatsby ei ollut leluista juurikaan kiinnostunut vaan se olisi halunnut riekkua siskojensa kanssa. Me emme siis voittaneet joukkueellemme täysiä pisteitä vaikkakin toisella kerralla Gatsby arvaamani lelun toikin. Tämän jälkeen oli noseworkin vuoro. Tällä kertaa koetukselle joutuivat omistajien nenät eli tehtävänä oli tunnistaa viisi hakupurkeissa usein käytettyä herkkua vain hajun avulla. Tintin emännän Sarin nenä oli ilmiömäinen ja hän nappasi merletiimille tämän lajin voiton!

Seuraavaksi oli vuorossa viesti. Tiimin jäsenet suorittivat vuorotellen radan, jossa oli muunmuassa koirankantoa ja ohjattua noutoa (omistajaa ohjattiin silmät sidottuna noutamaan lei) ja namien kopittelua. Naksutinkoulutuksessa pääsimme kouluttamaan koiraa paljon vaikeammin koulutettavaa eläinlajia eli toisiamme! Oli kyllä melkoisen hauskaa koittaa arvailla ja tarjota asioita ja oikeasti oli hieno tunne kuulla se palkkanaksu oikeasta toiminnasta! Samalla kyllä ymmärsi koiraakin harjoituksen kautta paremmin. Oli yllättävän vaikea välillä ymmärtää, mistä naksu olikaan tullut, jos meni häslänä tekemään useampaa asiaa samaan aikaan! Sokerina pohjalla oli vielä oman koiran tunnistaminen silmät sidottuina ihan vain käsikopelolla. Minun oli helppo tunnistaa omani, sillä sain noin miljoona järjettömän iloista pusua! Merlemyssyt saivat riivittyä voiton yhden pisteen marginaalilla ja palkkioksi pääsivät nauttimaan Punanuttujen lämmittämästä saunasta, josta ryhdistäydyimme sateesta ja viileydestä huolimatta uimaan. Vietimme tois kivat pari päivää yhdessä ja jos tästä oikeasti kehkeytyisi perinne, niin en panisi yhtään pahakseni!

Kaverikuvassa Priya (Wirneen Ilmalento), Ilo (Wirneen Ilopilleri), Tintti (Wirneen Ilmiliekki) ja Wirneen Ikiliikkuja itse

Iltapäivällä suuntasimme vielä agittamaan ja siskojen omistajat minulle vähän meinasivatkin, ettei Gatsby varmaan ole ihan parhaassa tikissä treeneissä. Se kuitenkin veti kiltisti sikeitä autossa ja oli hallilla valpas kuin partiolainen ja aivan yhtä valmis kaikkeen! Treenit olivat taas aivan huikean kivat! Jouduin juoksemaan ihan hulluna, mutta myös kerkesin yllätyshyvin! Yhdesäs kohtaa koira pääsi painamaan kolmen putken verran, jonka jälkeen se piti saada takaakierrolle seuraavalle hypylle. Yllättäen Gatsby viiletti putken nopeammin kuin minä putken vierellä, mutta kun sille hihkaisi oikeaan aikaan "kierrä" kaskyn, niin tuohan meni ja suoritti takaakierron minun ollessa melkoisen kaukana! Muutenkin se teki todella päteviä puomeja ja tätä vauhtia meidän kontaktiongelmat ovat pian historiaa! Eikä siinä vielä kaikki! Gatsby odotti omaa vuoroaan sairaan nätisti ♥ Se ei kiihtynyt muiden agittamisesta vaan pääsin naksuttelemaan sitä todella paljon. Ainoa tuhmuus mitä se treeneissä teki oli aivan liian ihanan Minna luokse karkaaminen! Minua ohjeistettiin ohjaamaan ja Gatsby hengasi vapaasti vierelläni. Minna tuli vetämään rallytreenejä ja Gatsbyn itsehillintä petti sen kuullessa yhden suosikki-ihmisensä äänen aidan takaa. Saattoi siinä sitten olla hetkessä väliaita nurin ja Minnalla pari pusua poskella. Eihän tuolle voinut olla edes vihainen, kun se oli niin vietävän onnellinen ja minä olin äärettömän haltioissani treeneistä muuten!