Eilen oli historiallinen paimennuskerta kahdestakin syystä: minä odotin enemmän innolla kuin kauhulla tulevaa ja Gatsby olisi halunnut olla mitä kiltein sylikoira. Viime kerralla pääsimme pitkästä aikaa eteenpäin paimennuksessa eli hommassa oli jotain järkeä kauhean kaahaamisen sijaan. Gatsby on välillä hyvin ristiriitainen otus sillä joskus sitä ei kiinnosta pätkääkään vaikka karjuisin sille ja toisinaan pienikin paine saa sen näyttämään hakatulta. Tällä kertaa minulla oli paimenessa mukana se hakattu versio eli koira, jonka itseluottamus ei ihan riittänyt ja lampaiden työstämisen sijaan se olisi halunnu ihmisten tykö. Se teki hyviäkin pätkiä, mutta jos tuli vaikeampi kohta eteen, niin Gatsby hakeutui joko Lauran tai minun luokse hyppimään päälle. Epävarmuus painoi siis selvästi eli on varmaan tullut vaadittua liikaa ja liian epäselvästi. Viimeksikin itse yritin sabotoida koiraa kieltämällä sitä useammankin kerran sen tehdessä juurikin niitä fiksuja omia päätöksiään.
 |
| Kuva Maija Piippo |
Toisella kierroksella menin aitaukseen kaksistaan (ilman Lauraa siis) koirani kanssa ja tarkoitus oli antaa sen nostattaa itseään keräämällä lampaita. Se keräsikin lampaat minulle, mutta se ei innostunut pyörimisestä kuten yleensä. Itsetunnonnostatusta ei auttanut myöskään se, että jouduin huomauttamaan etäisyydestä. Osittain liian lähellä työskentely johtui Gatsbyn halusta pyrkiä luokseni. Saimme lopulta kivoja kuljetuksiakin, mutta niissäkin ongelmana oli se, että Gasby halusi työnsä tehtyään tulla liki, jolloin lampaat karkasivat. Näin myös pari kertaa kuinka sen itseluottamus ei ihan riittänyt vaan se siirsi linjansa nätistä poispäin suuntaavasta ulkokaaresta liian tiukaksi lampaita (ja minua) päin kohdistuvaksi liikkeeksi. Harmitti, kun koira ei tehnytkään tällä kertaa niitä vaistonvaraisia hyviä päätöksiä vaan nössöili. Kehuin Gatsbyä (jota se ei yleensä paimenessa kestä), kun se teki itsenäisesti töitä ja työsti nimenomaan lampaita eikä tuijotellut minua. Pikkuhiljaa loppua kohden sen fokus alkoikin onneksi siirtyä taas lambien suuntaan. Itsekin pärjäsin odottamaani paremmin, toki Lauran hyvien neuvojen opastamana. Yllättäen teemaksi tälläkin kertaa nousi "kävele nainen, kävele!" eli oma liikkuminen olisi voinut sujua hieman paremmin kuten aina!
 |
| Nousi se häntäkin vihdoinkin! (Kuva Maija Piippo) |
Nyt pitää siis löytää se maaginen kultainen keskitie, jolla tuo tekee hommia hillitysti, mutta hyvällä asenteella. Osa syy Gatsbyn vetelyyteen oli varmasti myös se, että se oli juuri toipunut masuvaivoista. Se herätti minut perjantaiaamuna, koska sen maha oli kovin löysällä. Tätä kesti pari päivää ja ilmoitinkin jo lauantaina kasvattajalle, ettei koirani ollut paimennuskunnossa. Gatsby kieltäytyi lauantaina syömästä ja minä jo meinasin pakkojuottaa sitä, mutta onneksi se lopulta joi itse. Kaiken kaikkiaan se oli aivan vetämätön eikä selvästikään voinut hyvin. Sunnuntaina sen sijaan minut herätti energialla ladattu, normaalisti voiva Käpyläinen joka söi ja joi ahnaasti. Niinpä uskaltauduimme paimeneen, mutta toki sairastelu varmasti vaikutti Gatsbyn sunnuntainkin menoon. Sairastelu vaikutti myös sen peppukarvojen ulkonäköön, sillä olen niitä julmia ihmisiä, jotka mieluummin leikkaavat kakakkarvat irti kuin pesevät koiransa pyllyä. Laura kehuikin parturointiani vähän vähemmän ylistävästi!
 |
| Mukana oli myös tälläistä ällöä pentusaastetta Menon (Wirneen Melkoinen Menijä) muodossa! |
Muuten Gatsby sai kehuja satunnaiselta ohikulkijalta. Olimme paikalla ensimmäisinä, joten juoksutin Gatsbyä pellolla. Pyysin sen luokseni, kun tietäpitkin lähestyi nainen sähköisellä pyörätuolilla huristellen. Käpy ei moista vehjettä ollut ennen nähnyt ja vaikka jättääkin pyörät ym hyvin rauhaan, niin päätin pelata varman päälle. Nainen pysähtyikin kohdallamme ja kehui kuinka tottelevainen koira minulla oli. Juttelimme siinä hetken koirista ja keskustelu ajautui Gatsbyn sinisiin silmiin. Sanoinkin, että moni on luullut sitä huskysekoitukseksi, mihin nainen tokaisi Gatsbyn olevan selvä bordercollie! Jouduin tässä vaiheessa tietenkin häntä korjaamaan ja selvästi oli uusi rotututtavuus hänelle ja sanoikin ottavan rodusta selvää.
 |
| Gatsbyn ihana äippä Nessa (Windedos After Eight) näytti mallia. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti