lauantai 22. maaliskuuta 2014

Ja nyt sitten niistä treeneistä

Viikko sitten lauantaina kävimme pelastuskoirailemassa tuttuun tapaan. Nähtävästi treenit olivat käyneet hieman liiankin tutuiksi, sillä Gatsbyä ei oikeasti kiinnostanut tekeminen! Se haahusi, nuuskutti ja oli melkoisen vetämätön. Ymmärrän tämän, sillä olemme vuoden vaihteesta tehneet melkein saman laista treeniä viikosta toiseen välimatkaa muutellen. Pari viikkoa sitten kyselinkin vaikeuttamisenperään, kun mielestäni Gatsby on tajunnut ilmaisun ajatuksen eli menee maalimiehelle (jossa se edelleen ryykää enemmän tai vähemmän) ja tulee sitten luokseni. Jossain vaiheessa oli ongelmana se, että kun kuittasin sen minun hakemiseni, niin pentu jäikin luokseni eikä irronnut takaisin maalimiehelle. Kun vaihdoin kehumisen "näytä" käskyyn, niin ongelma ratkesi. 
Kimppakuvat ei vaan onnistuneet tänään.

Gatsby ei ole päässyt etsimään pitkään aikaan sillä ilmaisuharjoituksissa maalimies on näkyvillä. Niinpä  viime lauantaina maalimies puikahtikin piiloon ja Gatsbyltä alkoi löytyä heti eri lailla motivaatiota! Loppu treeneistä teimme vielä niin, että maalimies meni kunnolla puskaan ja Gatsby ampui perään kuin raketti! Se jopa karkasi kerran maalimiehelle, kun ei malttanutkaan odottaa. Parasta tässä oli myös se, että kun menin tyhmänä itse väärältä puolelta puskaa maalimiestä tavoittelemaan ja siinä puskaa kierrellessäni Gatsby kyllästyi odotteleman minua ja tuli uudestaan hakemaan. Se siis teki juuri niin kuin pitikin eli sahasi meidän väliä! Mahtava pikku otus! Sahaamistahan me ei olla vielä harjoiteltu eli ylpeä saan olla ♥

Ei ehkä optimaalisin valaistus....
Ensimmäistä kertaa sain myös oikein olan takaa mustelmia kerättyä itselleni treeneissä. Aina välillä kompastelen metsässä ja tökin oksia sääriini, mutta tällä kertaa hieman yli-innokas belgianpaimenkoira koitti komentaa minua leikkimään kanssaan. Se ihan kunnolla pamautti kuononsa reiteeni ja kun tämä ei auttanut, niin hieman herkempään paikkaan. Kyllä, onnistuin saamaan mustelman haaroväliini. Siinä tuli kyllä kyyneleet silmiin ja linkutin hieman vaikeasti kohti autoani...

Torstaina myös pelastettiin samalla kaavalla kuin lauantaina. Ihmiset menivät piiloon ja heidät haettiin hyvin ja ilmaisukin toimi! Otettiin lopuksi jopa oikeasti pitkähkö matka ja Gatsby sahasi taas hienosti! Oli upeat treenit :) Gatsby on alkanut hypätä vasten tullessaan kertomaan löydöstään eli kohta tarttisi alkaa opettaan sille sitä haukkumista, joka tulee olemaan sen kertomistapa. Olen saanut monia vinkkejä haukkumisen opettamiseen, mutta ajattelin kokeilla samalla tavalla kuin Eddien ja Feronkin kanssa. Olen papoilleni opettanut haukkumisen aikanaan haukkumalla itse ensin. Apinoimalla Eddie oppi myös vinkumisen käskystä. Katsotaan, miten se lähtee sujumaan.

Perjantaina oli aikaisemmasta poikkeavat rally-treenit sillä kyltit olivat ohjaajalta unohtuneet. Niinpä suoritimme käskytyksen alaisena eri liikkeitä samaan aikaan. Yllättäen omistajalla oli eniten vaikeuksia keskittyä käskyihin, koiraan, hihnaan ja itseensä. Oli liikaa liikkuvia osia mulle! Teimme myös Tanskassa kuulemma rallyyn liitettyä liikettä, missä koira jätettiin istumaan paikalleen omistajan hakiessa jakkaralta korin ja sitä kannellen kierrettiin koira. Sitten koira seurasi toisele jakkaralle, jossa sama toistui muuten, mutta ohjaaja tietenkin vei korin pois. Gatsby pysyi aivan mahtavasti epäilyistäni huolimatta paikalla kaikki viennit ja tuonnit! Muutenkin se oli melkoisen pätevä ♥ Lisäksi meidän eteenistuminen on edistynyt ja on huomattavasti tiiviimpi enkä hyväksy siltä enää vinoutta tai väljyyttä. Seuraaminen ei varmaan tosin ole edes lähellä tokon tasoa, mutta sekin on työn alla. Olen muistanut palkata hyvästä seuraamisesta myös rallyssa ja olemme harjoitelleet lähinnä perusasennon hakemista ja oikeaa paikkaa kotosalla.


Rakennekuva-yritys. Mittailin pentulaista myös uudestaan ja on se kai sittenkin vähän kasvanut korkeuttakin. 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti