Koirakeskeistä elämää

Kakkashow se vaan jatkuu tässä talouodessa. Gatsby edelleen nappaa välillä kakkaa suuhunsa (onneksi koko ajan vähänevissä määrin) ja Fero tuottaa sitä kolmen koiran edestä. Eilen olin lähdössä töihin kun ihmettelin, että miten ihmeessä makkarissa haisee niin pahalta. Vaikka olimme tulleet reilu puolituntia sitten lenkiltä, päätin komentaa Feron taksulle varmuudeksi. Ja siinä samalla sen noustessa pedistään, se kykeni kakkaamaan ihan normaalia kakkaa parin pienen kikkareen verran suoraan pedilleen. Jäin tuijottamaan epäuskoisena koiranpetiä jolla aikaa Fero tuotti vielä yhden haisevan lahjan olkkarin matolle. En aina oikein pysty ymmärtämään koko koiraa... Eikö se oikeasti muka huomannut kakan olevan tuloillaan vai eikö se ihan oikeasti välitä tuon taivaallista, mihin se sen vääntää? 

Illan pelastuskoiratreenit sen sijaan sujuivat ihan mukavasti! Nyt pidensimme matkaa, minkä Gatsby juoksi ja hyvinhän tuo kiitää! Pariin otteeseen se teki ihan kivoja sahauksenkin tapaisia, mutta sitten se alkoi jossain vaiheessa vaan jäädä hengailemaan taas luokseni. Neuvojen mukaan kokeilin hidastaa omaa vauhtia, jolloin Gatsbyllä olisi tullut toivottavasti kiire saada minut maalimiehelle ja täten omalle palkalleen. Ikävä kyllä tämä ei auttanut, mutta silti Gatsby teki aina välillä todella hienojakin pikku sahauksia ja oli minua ennen maalimiehellä. Lopuksi kun tehtiin vielä Gatsbylle treeniä, niin oli kivasti monia vierestäkatsojia sekä "uusia" ihmisiä eli niitä, jotka eivät olleet meidän touhuja vähään aikaan nähneetkään. Siinä sitten viisaammat huomasivat, että kun olen sanonut palkkasanan "jes" aina kun Gatsby on ollut mielestäni tarpeeksi lähellä mua takaisin tullessaan, niin sehän tietenkin käsittää tehtävän olevan ohi. Tämänkin takia se jää varmaan luokseni mieluummin kuin menisi takaisin maalimiehelle, koska odottaa tästäkin syystä palkkaa ihan just kohta multa. Niinpä ens kerralla kokeillaan sanoa palkkasana myöhemmin eli Gatsbyn pitää lähteä takaisin maalimiehelle ennen kuin olen tyytyväinen. Tuntuu yksinkertaiselta ja loogiselta, mutta tämä on juuri niitä asioita, joiden keksimiseen itsellä olisi mennyt varmaan viikko jos toinenkin ellei kauemminkin :) Odotan seuraavia treenejä jo innolla! 

Lopuksi Gatsby pääsi taas kirmaamaan belgien Jedin ja Wictorin kanssa. Parempaa loppupalkkaa saa hakea! Wictorilla oli kiva köyslelu, jossa molemmat roikkuivat. Se meni poikki ja Gatsby kuljetti omaa puoliskoaan todella hienosti lenkillä! Se meinaan helposti jättää kaiken vähän ajan jälkeen, joten kiva, jos se oppii kanniskelemaan jotain kivaa. Saimme Gatsbyn puolikkaan ihan omaksi ja ajattelin sillä kokeilla vähän noudon alkeita, jos se kantamisinto vaikka olisi esine kohtainen ;)

Perjantaihan on sitten pyhitetty rallylle! Kivaa oli taas ja keskityin paremmin myös siihen meidän seuraamiseen. Korjasin pari liikettä vaikka ohjaaja olikin niihin tyytyväinen. Olen ottanut omat kriteerit, joita noudatan. Latioin myös namin piiloon (yleensä kädessä) ja hyvin sujui näinkin! Jostakin syystä Gatsby päätti, että eteen istuminen tarkoittaa vain toiselle puolelle sivulle tuloa... Pariin kertaan se tyytyväisenä vaihtoi itsensä edestäni suoraan toiselle puolelle istumaan ja kun tämä ei tuottanut tulosta, tajusi se viimein mitä oltiinkaan tekemässä :) Pikku hömelö ♥

Sunnuntaina oli taas omatoimistatreeniä kera Iriksen ja belgien. Pääsin kokeilemaan palkkaussanaa vasta kun Gatsby oli jo lähdössä pois päin ja sehän toimi! Gatsby tuntui hokaavan hienosti, mitä tehtiin. Tämän jälkeen olikin paikallaa koittaa oikasta! Se ei tullutkaan kokonaan luokseni vaan kääntyi innoissaan juoksemaan takaisin Iriksen luo. Siellä se sitten aikansa ryykäsi, tajusi etten ollutkaan sen mukana ja tuli viimein hakemaan :) Pariin kertaan se jäi taas himmailemaan, mutta pysähdyin, tuijotin maalimiestä ja odotin. Tästä pieni ymmärsikin jo sitten saada uudestaan vauhtia tassuihinsa! Loppupalkkana toimi taas Wictorin ja Jedin kanssa riehuminen ja äkkiä olikin vierähtänyt ihan meidän keskeisiinkin treeneihin lenkityksineen reilut puolitoistatuntia.

Märkä ja likainen.

Olemme Iriksen kanssa naureskelleet Wictorin houdini tempuille. Se änkee itsensä jostakin pienestä verkonraosta meinaan aina etupenkille meidän poistuessa paikalta. Tänään olikin omassa autossani hieman normaalia karvaisempi kuski. Katselin jo autoon häkkiä virittäessäni, että verkkoon oli tullut pieni reikä. Voitte arvata kuinka iso se olikaan Gatsbyn jäljiltä... Pentu peijakas kun vielä mahtuu auton tavaraverkonkin sivusta, niin kotimatkalla takapenkille kömpikin ihanan likainen koira. Etupenkille asti se ei uskaltanut, sillä jos takapenkille änkeämisestä olin sillä ärjäissyt aika pahasti. Siellä se sitten pienellä kerällä matkusti ihan hipihiljaa. Katsotaan, saisinko häkin seinän korjattua vaikka jollakin kankaalla.

Myös Gatsby on itsestäänkuivautuvaa mallia ;)

Tänään päivällä saimme vieraita, kun isovanhemmpani sekä vanhempani kävivät kylässä. Gatsby otti vieraat taas hieman riehakkaasti vastaan ja oli vähän turhautunut siitä, ettei se nannettu pusuttaa kaikkia tarpeeksi. Alku häsellyksen jälkeen meno onneksi rauhottui jo siedettäväksi, mutta pienellä olisi ollut kauea hinku kaikkien luo koko ajan. Pappani ei välitä koirista, mutta Gatsby ei tietenkään ymmärtänyt, että joku voisi olla siitä tykkäämättä ;) Hyvin sen sai kuitenkin paimennettua papan kimpusta pois ja mummuni ei ollut moksiskaan edes hänen päälleen kohdistuneista pompuista. Mummuani suurempaa koiraihmistä saa hakea. Mummullani onkin selvästi poiaansa (eli isääni) parempi maku koirista, sillä hän tajusi kehua Gatsby oikein kauniiksi koiruliiniksi!