KEVÄT!!!

Koirista ja omistajastakin näkyy että valo on lisääntynyt ja uutta puhtia löytyy! Gatsbyllä tämä on ikävä kyllä tarkoittanut sitä, että sen lähestyvä murkkuikä alkaa nostella päätään. Ensinnäkin se nostelee koipeaan yhä enemmän ja on pariin otteeseen pissaillut useammankin kerran lenkin aikana hieman merkkaillen. Lisäksi tyttöjen ja poikienkin peput tutkitaan tarkkaan ja hajut ovat alkaneet kiinnostaa eri tavalla. Lisäksi Gatsbyn saalistusvietti heräsi kunnolla sen lähtiessä kissan perään. Aikaisemmin lenkillä oli ohitettu hienosti oravia ja lintuja, mutta viereisestä puskasta karkuun ampaissut kissaeläin oli liikaa. Siinä ei auttanut kieltoni tai koiran perään huuto. Naapurusto kaikasi Gatsbyn jahtihaukusta ja pienen ajan päästä turhautuneesta räkytätmisestä, kun kissa oli selvästi löytänyt itselleen turvapaikan. Päätin kostaa pennulle karkaamisen menemällä piiloon, mutta se sai minut kesken kiinni ja oli oikein tyytyväinen itseensä...

Oho! Oravia!

Treenit ovat menneet vaihtelevasti. Torstain treenejä odotin oikein innolla, kun ollaan päästy taas pelastushommissa etenemään. Alkuun kuitenkin otettiin hallintatreeniä koko koirapoppoon voimin ja Gatsbyä ei ihan kauheesti kiinnostanut kanssani puuhaaminen. Se repi ja riuhtoi hihnassa sekä kiljui toisten perään. Sain sen rauhoittumaan ja rivissä paikkamakuu (minun ollessa lähellä ja välipalkaten sitä) sujui oikein hyvin. Sitten otettiin luoksetuloja ja tämä oli pienelle paha paikka! Muut juoksivat ihanien ihmisten luo ja jopa saivat leikkiä palkakseen! Huudosta ei meinannut tulla loppua! Omaa vuoro meni hyvin, Gatsby odotti paikallaan pitämättä ja tuli luokse kutsusta, mutta tämän jälkeen se lähinnä huusi toisten vuorojen ajan. Eikä se meinannut loppua vaikka toiset juoksemisensa lopettivatkin. Itsellä alkoi pinna kiristyä kiljukaulan kanssa ja fiksu ihminen olisi varmaan vienyt koiransa huutamaan muualle. Jotenkin luulin, että mukana pitää olla vaikkei meinaakaan onnistua, mutta ensi kerralla suunnataan sivummalle rauhoittumaan ja sieltä muiden luoksetuloja ihailemaan.

Itse hakuilu sujui sen sijaan yllätävän hyvin! Gatsby näki, kun maalimiehet menivät (helppoihin) piiloihinsa ja etsi heidät innolla. Pentu kävi hyvin myös minulle löydöistään kertomassa ja sahasi väliä todella mukavasti! Itse olen lähtenyt "näytä" sanan jälkeen koiran perään juoksemaan, josta sivustaseuraajat sanoivat koiran hieman häiriintyneen. Kävelin siis perässä ja näin Gatsbyllä oli myös enemmän aikaa sahata mikä todellakin toimi! 

Perjantaina suuntasin pelastuskoirien hallivuorolle hieman tokoilemaan, kun hallintatreeni oli mennyt niin pahasti pieleen. Halliin mennessä oli helpompi hallita koira, kun en päästänyt sitä sisään, jos se oli liian innoissaan. Homma pelittikin normaalisti sisälle päästyämme ja olin oikein tyytyväinen piskuisen keskittymiseen. Otin myös Eddien mukaan ja papparaisella oli oikein kivaa! Se on ruvennut kuuroutensa myötä hieman entistäkin röyhkeämmäksi eikä aina malta "kuunnella" käsimerkkejä. Niinpä sitä sai muistutella esim sivulla istumisesta, että siinähän pitäisi pysyä niin kaun kuin annan luvan tehdä jotain muuta. Muuten se kuitenkin teki taas oikein vauhdikkaasti; se lähes heittäytyi maahan käskyn saatuaan ja luoksetulossa vain liukas lattia hidasti sen menoa :) Minun pieni touhottimeni! ♥

Hallivuoron päätyttyä teimme Iriksen ja Wictorin kanssa parkkipaikalla parit ilmaisut ja hienosti meni molemmilta nuorukaisilta! Jos ryysäämisiä ei siis oteta huomioon... Loppupalkaksi pojat saivat leikkiä ja äkkiä kello olikin kahdeksan ja rally-toko alkoi! Gatsby jaksoi aivan mahtavasti keskittyä vielä rallatteluunkin ja kesti hienosti omat sähläykseni. Spiraali (jossa kierretäät tötsiä ensin kolme, sitten kaksi ja lopuksi yksi) on jotenkin kauhean vaikea hahmotettava mulle. Menen joko vääräältä puolelta törppöjä tai koitan laskea väärästä päästä tai muuten vain pyöriessäni menen sekaisin! Gatsby onneksi seurasi sekoiluistani huolimatta ja sai taas kehuja taidoistaan! Erityisesti sen pepunkäyttöä ihailtiin, missä siitä onkin tullut erittäin pätevä :)

♥♥♥

Tänään taas pelastettiin hyvällä menestyksellä! Gatsby teki, mitä pitikin ja toisella kierroksella treeniä vaikeutettiin niin, että maalimies pujahtikin salaa piiloon. Eipä siis pieni koira tiennytkään heti, mihin rynnätä. Tuuli puhalsi huonosta suunnasta, mutta Gatsby ratkaisi ongelman jäljestämällä maalimiehen jälkiä pitkin! Ei se kuulemma meinannut kuitenkaan tajuta nostaa sitä nokkaansa maasta, jotta olisi huomannut jäljestämisensä kohteen ;) Tällä kertaa minulel ilmaisussa oli pientä haahuilua, mutta hienosti korjasi luokseni. Nyt pitäisikin siis oikeasti opettaa ipanalle se haukkuminen, jotta sille vahvistuisi luonani käyminen ja se saisi varmuutta siitä, mitä luonani pitää tehdä. Katsotaan, jos saisin sen vaikka jollekin mallille torstaihin mennessä? Loppupalkka oli hyväksi havaittu telmiminen tuttujen belgien Wictorin ja Jedin kanssa sekä ihanan Minni-labukan (jonka Gatsby huomasi tytöksi!)

Tälläinen lauma vipeltäjiä! (Kuva Iris Söderholm)