Sitä sun tätä

Gatsbyn rallykisojen ja sitä edeltävä laamailu on ainakin toistaiseksi jäänyt historiaan. Minulla on ollut niin toko-, agility- kuin pelastustreeneissäkin mukana innokas treenikaveri. Olen kuitenkin miettinyt hieman tulevaa talvikautta ja päättänyt, että karsimme vähäksi aikaa harrastuksia hieman vähemmälle. Koska pelastuksesta en ole luopumassa ja agissa tunnen aina välillä kehittyneeni, niin ne tulevat pysymään listalla. Kesällä sitten uudella energialla ja ajalla palaamme varmaan pysyvämmin tokon/rally-tokon pariin. Koira kuitenkin on vasta kaksivuotias eli kyllä meillä on tässä ihan hyvin aikaa :)

Vauhtiahan löytyy vaikka muille jakaa!

Treeneistä ei ole mitään erityistä raportoitavaa (paitsi Gatsby teki todella hienoa putki/A erottelua agissa, jee!), mutta kävin miettimässä viime yönä koiraharrastamisen järkevyyttä kyyhöttämällä nelisen tuntia yksin piemeässä metsässä. Kyseessä oli pelastuskoirien piemeänkoe ja sain viettää tästä hyvästä kiven ja kuusen väliin ängettynä ja (haiskahtavan) pressun alla kyyristellen yötäni. Kukaan koirista ei löytänyt minua eli en edes joutunut välissä peräänjuoksijaksi. Olen joskus ehkä viettänyt lauantaiöitäni hieman järkevämminkin, mutta taas on yksi uusi kokemus vyön alla!

Milka, Käpymies ja Jolla

Uusista puheen ollen, saimme Gatsbyn kanssa uusia tuttvauuksia! Tapasin rallykisojen ilmossa Annin, jolta löytyy Gatsbyn rotukaveri Jolla sekä nahkacollie Milka. Niinpä kokeilimme tänään, mitä tytöt pienestä Käpyläisestä tykkäisivät. Milka näytti ensin hieman hapanta naamaa, koska Gatsby oli aivan liian innokas sen (varsinkin pepun) suhteen. Vapaana koko lauma kuitenkin tuli hyvin toimeen! Käpy jätti tyttöjen peput rauhaan ja keskittyi Jollan kanssa juoksemiseen. Metsä raikasi Gatsbyn huutoa, sillä pieni Jolla oli sitä nopeampi! Suurta vääryyttä moinen! Milka välillä puolestaan komensa rasittavaa nuorisoa ja vaikutti reikäpäässä juokseviin ausseihin verrattuna hyvinkin järkevältä neidolta! Kivaa oli!

Märkänä, väsyneenä, mutta kovin tyytyväisenä ♥