sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Ongelmanratkaisukyky koetuksella

Pelastelussa peloteltiin Käpyläistä, sillä sille tuli yhtäkkiä vastaan sellaisessa jousen päässä keikkuvassa ulkokeinuhevosessa heiluva ja oudosti örisevä maalimies. Gatsbyllä oli toisesta maalimiehestä haju, kun sen eteen tupsahtikin tämä kummastus pimeällä varikolla. Koira pysähtyi ja uhosi hetken, kunnes tajusi, että ihmiseltä tuokin outous haisee. Maalimies saikin osakseen helpottunutta rakkautta ja minä olin tyytyväinen siihen, että koirani pystyi selvittämään sille todella oudon tilanteen ihan itse. Kaiken järkytyksen jälkeen ilmaisukin vielä toimi eli pelkkää voittoa! Lisäksi sille otettiin entistä pidempää matkaa käppäilevä maalimies ja Gatsby ei epäröinyt hetkeäkään tämän ilmaisua! Vähän se oli hämmästyneen näköinen, kun joka kertomiskerralla maalimies olikin hieman eri paikassa, mutta hyvin toimi silti!

Samoin alun hallinta meni jälleen kivuttomasti! Gatsby sanoi yhden urrauksen, mutta lopeti käskystä ja keskittyi nameihini hienosti. Antoi myös ihmisen koskea ilman pusuja vaikkakin häntä viuhtoi maata niin vietävästi! Edes Minna ei saanut kauheita ryykäyspusuja tullessaan antamaan meille lähtöluvan piilotettuaan maalimiehet. Kyllä Gatsby selvästi meinasi käydä Minnaa moikkaamassa, sillä se teki pienen kaarroksen ja katsoi Minnaa ihaillen, mutta niin se vain vipelsikin etsintöihin! 

Söpöilyä ♥

Pieni papparaiseni pääsi myös mukaan eikä sitäkään pimeys haitannut. Tolleri vipelsi maalimieheltä toiselle ja oli selvästi mielissään pienestä iltapuhteestaan. Molemmille tuli hyvä mieli, kun hömpsöttelimme yhdessä. Otin Eddien myös loppuringin ajaksi ulos autosta ja kun ihmisiltä ei nameja tippunut tarpeeksi tiheään tahtiin, niin tollukka päätti käydä katselemassa, josko joku olisi vielä jäänyt löytämättä. On kiva yrittää saada kuuron koiran huomiota itseensä, kun sillä ei ole pienintäkään mielenkiintoa omistajaansa kohtaan... Onneksi olimme suhteellisen aidatulla alueella ja sain sen houkuteltua konttien välistä namien avulla mukaani. On se vain sellainen pieni possuli vieläkin ♥

NAMEJA!
Tänään uhmasimme inhaa tihkusadetta (ja omistajan mielestä liian aikaista herätystä) suunnaten taas pelastelemaan Käpyläisen kanssa. Koska paikalle ei ollut ilmaantunut kuin kaksi muuta, niin maalimiehet olivat hieman vähissä. Otimmekin siis yhden vain oikeasti etsittäväksi ja kokeilimme vaihteeksi jotain uutta! Maalimies oli liikkumatta kunnes löytyi ja lähtikin tässä vaiheessa kävelemään. Gatsby hämmentyi selvästi tästä hieman vaikkakin tuli luokseni täyttä höyryä. Se yskäisi vieressäni eikä oikein saanut itsestään enempää irti. Sen katse harhaili liikkuvan omistajansa ja liikkuvan maalimiehen väliä. Jouduin siis auttamaan koiraani ennen kuin sen aivot ehtisivät mennä ihan solmuun. Pysähdyin ja katsoin koiraani sekä kysäisin, että oliko sillä kenties jotain asiaa? Sain osakseni haukut ja minua lähdettiin viemään kohti pakenevaa eksynyttä. Näytössäkin tuli pieni jumi, sillä Gatsby päätti ilmaista minulle yhtä kohtaa, missä maalimies oli ollut ja sahasi minua siihen pisteeseen. Tässä vaiheessa maalimies oli ehtinyt kuitenkin taas pari metriä etiäpäin ja kun ihmettelin koiralleni tyhjää kohtaa, niin vietiinhän minut ihan perillekin. Hyvä harjoitus selvästi siis ja näitä pitää muistaa ottaa lisää, että saadaan moiset mokomat outoudet normaaleiksi.

Miten marraskuun puolessavälissä voi näyttää tältä!?
Seuraavaksi teimme pitkästä aikaa lähekkäin olevia maalimiehiä ihan tarkoituksella. Maalimiehet asettautuivat pienen matkan päähän niin, että olimme kaikki lähestulkoon jonossa, minun ollessa koiran kanssa keskellä. Annoin Gatsbyn päättää kumman henkilön se haluaisi ensin ilmaista ja hyvin se lähtikin ensimmäisen luo. Hetken ehdin olla huolissani, että se paahtaisi näytöllä ohitseni seuraavaa maalimiestä kohti ja olin jo almistautunut kieltämään sitä. Turhaan koiraani kuitenkin epäilin, sillä se teki mahtavan ilmaisun ja keskittyi täysin tähän yhteen maalimieheen. Syötyään palkkansa Gatsby odotti kiltisti uutta lähtölupaa ja niin nousi se toinenkin. Nyt vain siis maalimiesten väliä pienentämään ja rutiinia tähänkin hommaan hankkimaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti