Agihehkutusta

Normaaleissa agilitytreeneissä ohjaajamme on nyt kerran jos toisenkin toistanut ohjettaan: "älä ajattele, että sulle tulee kiire." Aluksi olin tästä todella ihmeissäni, sillä olen aina myöhässä ja yritän olla viisi estettä koiraa edellä, jotta olisin edes yhdellä esteellä oikeaan aikaan. Olen ollut pariin kertaan suorastaan järkyttynyt, kun kouluttajamme on laittanut minut heti ensimmäiseltä hypyltä jäämään koiran taakse. Nyt olen kuitenkin vihdoin ymmärtänyt että oma kiireentuntu aiheuttaa hätää ja hosumista, jolloin ohjaan huonosti. Kun otan rennommin, enkä yritä vaan pinkoa epätoivoisesti seuraavalle esteelle vaan keskityn ohjauksiin, niin menee maagisesti paljon paremmin! Koirani lukee ohjauksia todella hyvin ja voin ohjata sitä myös takaa. Pieniä hehkulamppuhetkiä on siis tämän ohjaajan päässä tapahtunut :) 

Lelusta ja sillä palkkaamisesta ei ole ollut enää puhetta. Luulisin tämän siis tarkoittavan sitä, ettei Käpy ole vaaraksi itselleen vaikka parhaan pörräyslelunsa palkaksi saakin. Viimeksi sain sen tosin haukkumaan itselleni (koska kaahotin menemään enkä katsonut sitä koiraa...) ja siihen Kaija heti tokaisikin, että sain hyvää palautetta jo ihan koiralta itseltäänkin! Kaija siis heti myös huomasi, ettei Gatsbyn haukku ole mitään into "jee, jee aksaa!"- haukkua vaan ihan aitoa kunnon turhautumista. Tajusin samalla, että olen minäkin siis kehittynyt, sillä tätä haukkua ei ollakaan vähään aikaan kuultu! Pieni paimeni taitaa siis edelleen jatkaa hiljaista agiuraansa, mistä olen todella mielissäni!

Agiliitoa! (Kuva Minna Karjalainen)  

Kävimme myös harjoituskoirakkonaagilitykouluttajiksi harjoitteleville ohjaajille. Ensimmäinen rata oli kivan selkeä, jolloin jopa minä pystyin sen muistamaan! En tainnut eksyä kertaakaan, jee :D Teimme rataa toki pätkissä ja esimerkiksi A:ta ihan erikseen. Pieni agipossuni karkasi esteelle omin lupinensa pari kertaa, koska kiipeäminen vaan on niin kovin huippua! Muuten vaikein kohta oli muutaman hypyn sarjna jälkeen tiukka käännös takaoikealle putkeen. Vedimmekin ensimmäisellä ohjauksellani tyylikkäästi metritolkulla putkesta ohi, toisella yritykselläni koirani teki todella laajan kaaren ja kolmannella, minulle annettiin kiintopiste, jolla minun piti itse jarruttaa. Tämä toimikin sitten aivan mahtavasti! Gatsby kaahasi putkesta, hyppäsi pituuden ja sen lähtiessä edessä olevalle hypylle, minä iskin jarrut pohjaan. Koirani teki todella kauniin käännöksen ilmassa hypyllä ja seurasi kääntynyttä rintamasuuntaani suoraan putkeen! Yleisöä oli treeneissä melkoisesti (odottavia koirakoita, kouluttajia ja kouluttautujia) ja pienestä kohahduksesta tiesinkin Käpyn tehneen upean suorituksen. Kyllä sen kasvattajan perään sitten kyseltiinkin ja koko virallinen nimi "Ikiliikkuja" aiheutti kyllä melkoisesti hilpeyttä katsojissa. Kuulemma melkoisen osuva nimi! Gatby sai osakseen ihailuja ja varmasti ansaittuja sellaisia!

Toisella radalla teimme keinua, jolla isoin ongelma oli kaikkien jalkojen laudalla pitäminen. Lopun kontaktille mentäessä Gatsby meinaan tiputti lähes aina oikeanpuoleisen takajalkansa jo maahan. Toisena ongelmana oli järjetön kaahaaminen, jota onneksi pystyin hillitsemään ohjauksella ja keinua myös otettiin vastaan. Kokeilimme laittaa namin odottamaan heti keinun alastulon kohdille ja Gatsby sai tehdä keinun ilman hidastajaa. Minä ohjasin hidastusta, mutta melkoisella vauhdilla silti tultiin... Keinusta jäi vähän jännät fiilikset, kun yksi puhui yhtä ja toinen toista. Ehkä työstämme sitä ihan Kaijan opeilla normitreeneissä joku kerta? Muuten radalla oli itselle haastavia ohjauksia ja hyvillä neuvoilla sain jälleen kiirettä itseltäni pois. Sain ohjattua lähes kävellen vaikka koira juoksikin ja lujaa! 

Melkoisen kivaa myös Käpyn mielestä (Kuva Minna Karjalainen) 

Kyllä taas ihmettelin pienen koirani menoa ja meininkiä. Se vain on niin mahtava pieni koiruli, josta on vaikka mihin! Ei paljon parempaa harrastuskoiraa kukaan voisi pyytää ♥ Se on saanut minut jopa pitämään agilitystä, lajista, jota meidän harrastuslistalle ei sitten tule! Piste! Tätä uhosin jo pentua hankkiessani kaikille kasvattajasta lähtien. Minkäs teet kun kotona asuu mitä mainioin pieni pomppija? Eihän sitä nyt voi agilityesteiltä poiskaan pitää!