Pelastuskoirailua osa 2

Sain toteuttaa itseäni tänään. Hortoilin pitkin puistoa mielisairaana kidnapatun koiran kanssa. Toisin sanoen olin maalimiehenä pelastuskoirien harjoituksissa. Siis ihan oikeita hälyryhmiä minua ja muita "potilaita" etsi. Eddie pääsi olemaan avustajakoiranani, jonka siis olin tarinan mukaan vähän lainannut luvatta jostakin. Hyvin jaksoi pikku pappa kiertää rinkiä ja sai paljon ihailuja osakseen loistavasta käytöksestään. Niin se on vaan ikä tämänkin häslän kesyttänyt ja muut koirat ohitettiin aivan mahtavasti ilman mitään käskyjä! Yleensä lenkeillä meinaan tulee ainakin yksi koira vastaan, josta poju ei millään malttaisi mennä vaan ohi :) Lisäksi Eddie seurasi niin tehokkaasti että jouduin komentamaan sitä "vapaa" käsimerkillä aina välillä, että olisimme edes vähän uskottavampi pari! Miun loisto ruttuni! <3

Kaksi kertaa tosiaan esitin mielisairasta ja yhden kerran olimme häiriökoirakkona makkaraa paistamassa, joka oli erityisen rankkaa :D Minna ovelasti puhui minulle tapahtumaan kutsuessaan vain häirikkö koirakkona olemisesta, mutta kun paikalle päästiin, niin meidät puhuttiin todella helposti ympäri maalimieshommiin! Kivaa oli taas! Tässä muutama Minnan ottama kuva pikku possustani:

Ihan on pappa itsensä näköinen! :D (Kuva: Minna Karjalainen)

Näytin muutamia meidän temppuja ja tämä ei ehkä ihan lukeudu niihin Eddien lemppareihin :D (Kuva: Minna Karjalainen)

Tarkkaavainen poika! <3 (Kuva: Minna Karjalainen)

Fero oli päivän ekaa kertaa ihan ypöyksin kämpillä ja hienosti oli mennyt :) Annoin sille luun jota se tosin nenustaan päätellen oli taas "piilotellut" erinäsiin nurkkiin. Se siis "kaivaa" kuopan aarteelleen huoneen nurkkaan ja sitten tökkii kuonollaan mielikuvitus maata luun päälle. Tästä seuraa usein kirkkaan punainen pikku nenu, joka ei selvästikään arvosta lattiaa pitkin raahtuksi tulemista. Nenun lisäksi toinen ikävä seuraus tästä oli naapureiden jäynääminen. Meillä on jotenkin oudosti kytketty telkkukaapelit yhteen, eli jos nappaan omaan pistokerasiaani menevän johdon irti, niin kaikilta piemenee kuva. Fero oli tietenkin kaivauksiensa yhteydessä osunut johtoon, joka ei ole mitenkään suojattu ja niinpä kotiin tultuani oven takana oli hetkessä naapuri kyselemässä kuvansa perään. Hupsista!