 |
| Herra Söpis itse! |
Olen myös ottanut jo yhteyttä paikalliseen pelastuskoira yhdistykseen ja meidän pitäisi pikku pentusen kanssa päästä toimintaan mukaan! Eli jee! :)
Tulevan pikkuveljen vanhenemisen kunniaksi kävin myös vanhojen poikien kanssa vähän seikkailemassa metsässä. Talloin samalla molemmille namijäljet pitkästä aikaa (jotka tosin eivät olleet pitkiä olleskaan). Namit uhkasivat loppua kesken, joten laitoin vain alkuun joka askeleelle namin ja lopussa nami oli vain joka kolmannella. Yllättäen lopun jäljestys tuntui sujuvan molemmilta paremmin! Eddienkin perus kylki edellä jäljestys muuttui suoremmaksi, kun syötävä oli harvemmassa. Ei tarvinut varmaan takapään pitää enää kiirettä samalla kun etupää söi? Vaikka molemmilla jäikin nameja väliin, niin kumpikaan ei tällä kertaa yrittänytkään liikkua taaksepäin jäljellä, josta olin tyytyväinen! Lisäksi Fero tökki lopun keppiä (varmaan tosin ihan vain vahingossa/toivekkaana) ja meni maahankin pyynnöstä, joskin todella hitaaaaaaaasti. Eddie ei välittänyt kepistä eikä muka ymmärtänyt minun "maahan"-käsimerkkiä olleskaan. Röyhkeä pieni sika! Lopulta sekin meni maahan, mutta nenä jatkoi armotonta työskentelyä etsien epätoivoisesti lisää nameja. Se ei meinannu millään keskittyä sitä vertaa minuun, että olisin sille loppupalkan saanut annettua. Eli sai se palkan, mutta se ei kyllä liittynyt asiaan enää mitenkään... Mutta hauskaa oli meillä kaikilla! Paitsi Eddiellä siinä vaiheessa, kun joku ilkimys kiinnitti sen puuhun Feron työskentelyn ajaksi :) Siitä hyvästä saatiinkiin kuulla pari protestoivaa haukahdusta ja säälittävä vinkumisesitys! Ei voi muuta sanoa loppuun, kun että hitsi mikä vauhti ja into tekemiseen pikku tolleroisesta löytyy vieläkin! <3
Tulevan pikkuveljen vanhenemisen kunniaksi kävin myös vanhojen poikien kanssa vähän seikkailemassa metsässä. Talloin samalla molemmille namijäljet pitkästä aikaa (jotka tosin eivät olleet pitkiä olleskaan). Namit uhkasivat loppua kesken, joten laitoin vain alkuun joka askeleelle namin ja lopussa nami oli vain joka kolmannella. Yllättäen lopun jäljestys tuntui sujuvan molemmilta paremmin! Eddienkin perus kylki edellä jäljestys muuttui suoremmaksi, kun syötävä oli harvemmassa. Ei tarvinut varmaan takapään pitää enää kiirettä samalla kun etupää söi? Vaikka molemmilla jäikin nameja väliin, niin kumpikaan ei tällä kertaa yrittänytkään liikkua taaksepäin jäljellä, josta olin tyytyväinen! Lisäksi Fero tökki lopun keppiä (varmaan tosin ihan vain vahingossa/toivekkaana) ja meni maahankin pyynnöstä, joskin todella hitaaaaaaaasti. Eddie ei välittänyt kepistä eikä muka ymmärtänyt minun "maahan"-käsimerkkiä olleskaan. Röyhkeä pieni sika! Lopulta sekin meni maahan, mutta nenä jatkoi armotonta työskentelyä etsien epätoivoisesti lisää nameja. Se ei meinannu millään keskittyä sitä vertaa minuun, että olisin sille loppupalkan saanut annettua. Eli sai se palkan, mutta se ei kyllä liittynyt asiaan enää mitenkään... Mutta hauskaa oli meillä kaikilla! Paitsi Eddiellä siinä vaiheessa, kun joku ilkimys kiinnitti sen puuhun Feron työskentelyn ajaksi :) Siitä hyvästä saatiinkiin kuulla pari protestoivaa haukahdusta ja säälittävä vinkumisesitys! Ei voi muuta sanoa loppuun, kun että hitsi mikä vauhti ja into tekemiseen pikku tolleroisesta löytyy vieläkin! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti