keskiviikko 17. elokuuta 2016

Uusia lajivaltauksia!

Seuramme järjesti koiratanssin tuleville kouluttajille harjoittelun eli luonnollisesti tarvittiin innokkaita ohjattavia. Ilmoitinkin siis meidät Gatsbyn kanssa mukaan ja pääsimme tutustumaan koiratanssin saloihin. Haastavinta oli olla kahden muun koiran kanssa samalla kentällä, mutta koska olimme onneksi saaneet narttuseuraa, niin uskalsin pitää Gatsbyä alun intohuudon jälkeen vapaana. Kerran se kävi kerjäämässä tutulta Chila-aussielta murinat tunkemalla kuononsa ihanan tytön peppuun, mutta muuten keskittyi kivasti! Koulutus kesti tunnin ja lähes koko aika jotain puuhattiinkin. Tehtiin erilaisia pujotteluja jalkojen välistä, peruutuksia ja lopulta vielä musiikin tahtiin. Opin myös, että freestylissa koira ei saa seurata kuin neljänneksen esityksestä eli aika paljon pitäisi tehdä kaikkea muuta. Puolitoista minuuttia on minimi pituus ekassa luokassa ja kun on näin hektinen koira, niin niitä temppuja pitäisi tehdä aika tiheään tahtiin. Kouluttaja tosin sanoi, että meillä olisi ihan tarpeeksi temppuja koiratanssiin, jos kisat yhtään kiinnostaisivat. Koirasta ehkä lajiin olisi, mutta minua hirvitti se, että pisteitä saa myös taiteellisuudesta. Luovuus kun ei ole se meikäläisen vahvin osaamisalue eikä tanssiminen muutenkaan. Hauskaa oli, mutta koiratanssi ei ainakaan toistaiseksi harjoiteltavien lajien listalle ihan yllä. 

Gatsby the Leikkisetä

Agilityn parissa sen sijaan ollaan vipelletty ihan tosissaan! A:n kontaktit alkaa olla aika hyvät eikä Gatsby enää hiivi senttiä kerrallaan alastullessa. Se hakee paikan hyvin, mutta välillä onkin nyt karannut juuri, kun olen vapauttanut sen. Ajatuksia lukeva koiruli siis! Keinu meinaa unohtua eli luulee kipittävänsä puomia, jolloin keinu lähtee yllättäen alta ja meininki on kovin ruman näköistä. Toisella yrittämisellä ongelmaa ei ole, mutta miten saisi iskotettua, että minun karjuma "keinu!" tarkoittaa juuri sitä keinua!? Yksi harvoista asioista, missä Gatsby ei oikeasti malta keskittyä minun kuuntelemiseeni agittaessa. Puomikin menee oikein kivasti apupalkkauksella, mutta ilman alustaa menee hiippailuksi. Rengas on aina vain epävarma, vaikkakin tänään teki kolme mahtavaa rengasta sujahtamalla juuri sieltä mistä pitikin! Epiksien keppisähläys on historiaa, tosin vaikeista kulmista saattaa mennä väärältä puolelta sisään, kuten videolla näkyy (ja emännällä menee ehkä muutama aika hehkulampun syttymistä odotellessa). Gatsby on löytänyt myös äänensä agittaessa, mistä olen vähemmän onnellinen. Unohdin laittaa videon äänettömäksi eli kannattaa ehkä katsoa mykistettynä! Tosin olen ihan turhasta huutamisesta huomauttanut ja tänään minulla oli melkoisen hiljainen agikoiruus mukana.


4 kommenttia:

  1. Koiratanssille en oikein lämmennyt itsekkään. Näyttää hienolta kun pari tekee yhteistyötä ja selvästi tietää, mitä ovat tekevässä. Minä olen aivan onneton tuollaisessa ja on todella kaukana omalta mukavuusalueelta. Pari kertaa kokeillut ja en vain osaa heittäytyä. Katselen muiden menoa ja pysyttelen omien lajien parissa, suosiolla. :-) Hauskaa on kyllä kokeilla eri juttuja!

    Hienot agittajat! Hyvä te! Meillä on junnannut tosi kauan. En edes muista koska viimeksi ollaan tehty. Olisiko ollut peräti vuonna 2015? Hmm... Ilohan on pari kertaa muiden ohjaajien kanssa tehnyt. Pitäisi ehkä ryhdistäytyä - ihan vain omaksi iloksi. Ilo niin kauheasti tykkää. Ilo toteaa velipojalle, että kannattaa kiljua oikein kovaa aksatessa. Se on parasta. Kuulemma. Omistaja on toista mieltä... :-D Tervetuloa kerhoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoilla linjoilla koiratanssin suhteen! Meillä muutenkin on ollut ongelma ennimminkin liian monta treenattavaa lajia kuin liian vähän, joten kauhean vaikea kuvitella mitään uutta säännölliseen treeniin. Sinne kisoihinkaan kun ei voi vaan mennä improvisoimaan erinäisiä temppuja ja toivomaan parasta :D Seuraavaksi koitetaan ryhdistäytyä virallisiin agikisoihin ja ehkä joskus Käpyn lähennellessä eläkeikää voidaan taas harkita tanssahtelua :)

      Meillä on ollut agissa ihan törkeen kivaa! Homma tuntuu pelittävä vaikkakin omistajalla on vielä paljon opittavaa! Olen videosta ylpeä sillä menimme kaverini kanssa keskenämme hallille. Kukaan ei siis kertonut meille ohjauskuvioita vaan ihan keskenämme pähkäilimme. Ja tämä tosiaan eka yritys ja parikin vaikeaa kohtaa onnistu!

      Tuo huutaminen on antanut odottaa itseään, mitä olen sukulaisia seurannut! Olisi voinut kyllä jäädä putkahtamatta! Voin vaan kuvitella millainen huutaja tuosta tulee kisavireessä! Olen nyt treeneissä lopettanutkin radan tekemisen, jos koiruli on ollut liian haltioitunut omasta äänestään. Omat korvat ei vaan kestä :D

      Poista
  2. Samoja koiratanssiajatuksia on myös mulla. Pörri varmasti tykkäis, mutta itse kokisin koiratanssissa joutuvani rajusti oman mukavuusalueen ulkopuolelle :D Eikä meilläkään oikein ole aikaa ottaa enää mitään uutta lajia. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Oli ihan hauska kokeilla ja koiratanssissakin hyödyksi olevia temppuja opetellaan omaksi iloksi, mutta oikeasti esityksen kokoaminen tuntuu todella vieraalta. Miten tehdä esitys, joka ei ole vain kopio jonkun toisen esityksestä? Onko se edes mahdollista?

      Poista