Elämää nähnyt naama

Eddiellä siis oli kasvain huulessa ja tänään se käytiin eläinlääkärissä poistamassa. Oli kyseessä meinaan semmonen pattilainen, joka olis hyvin todennäköisesti kasvanut koiraa haittaavaksi muuten. Hyvin oli kuulemma leikkaus sujunut, Eddie oli taas käyttäytynyt upeasti (yksi hoitajista oli tainnut siihen hieman ihastuakin) ja eläinlääkäri ennusti hyvää paranemista. Hänen ei ollut tarvinut tehdä ihan yhtä pitkää viiltoa posken puolelle kuin oli pelännyt ja haava oli saatu tehokkaasti iholla peitettyä eli ei jäänyt kiristämään. Todella oudolta pikku herra tällä hetkellä näyttää, koska sen puoli naamaa on sheivattuna. Saatoin hieman kommentoidakin asiaa sitä hakiessani, sillä oli se jotenkin aika iso yllätys kun siihen ei ollut jotenkin muka osannut varautua. Tähän lääkäri meinasi, että hänestä tämä kosmeettinenkin puoli onnistui odotettua permmin. Eli ehkä kun karva kasvaa ja tikit saadaan pois, niin minäkin sen näen? Alla tahallaan pieni kuva potilaasti, jos jotakuta vaikka ällöttää. Eli isommaksi saa klikattua omalla vastuulla! 

Ohjeeksi sanottiin, että koiran tulisi laittaa johonkin lämpimään paikkaan lattialle. Noh, minä tiesin tasan tarkkaan mitä tulisi tapahtumaan kunhan kotiin päästiin. Eddie hoiperteli sisään, suuntasi vaapuntansa makkariin ja könysi sängylle. Sinne kävin sitä hieman peittelemässä (ja pyyhkeellä lakanoitani suojaamassa) ja siellä se heräilee portin takana nyt rauhassa. Tarttee muistaa olla erityisen varovainen, ettei Gatsby vaan haukkaa papparaisen tikeistä kiinni!