sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Taitava pelastuskoiranalku!

Torstain treenit peruuntu, kun piti kiikuttaa papparainen eläinlääkäriin. Lauantaina sen sijaan suuntasimme intopinkeänä Hennalan varikolle treenaamaan. Gatsby jaksoi hienosti odottaa vuoroaan vaikkei ollutkaan kerrankin ekojen joukossa. Intoa löytyi tekemiseen taas aivan mahtavasti (jopa vinguttiin ja piipattiin maalimiesten perään!) Katselimme siis kun kolme maalimiestä katosi metsikköön. Odotin hiljaista hetkeä ja päästin pennun hihnasta ja se ampaisi liikkeelle. Tuuli oli täydellinen, suora ja sopivan voimakas, joten Gatsby sai hajun heti eikä kohta! Se viipottikin rohkeasti ja suoraan maalimiehelle (viime sunnuntain epävarmuudesta ei ollut nyt tietoakaan!) Se söi naminsa jonka jälkeen maalimiestä vasten piti hyppiä ja pusuttaa, eli tässä oli vaihteeksi hieman harjoittelun varaa... Gatsby kuitenkin lähti uudestaan liikkeelle kehotuksestani ja tuuli kantoi taas sen nenään heti hajun ja niin nousi nopsaan toinenkin maalimies ja sama kuvio toistui kolmannellakin. Maalimiehet eivät olleet kauhean kaukana toisistaan ja etsimiseen meni varmaan alle viisi minuuttia taitavan pikkuisen kanssa! Eniten aikaa meni maalimiehillä syömiseen :)

Onnistumisesta innostuneena maalimiehet lähtivät vielä uusiin piiloihin. Nyt kuitenkin tuuli teki haasteen pennulle pyörimällä oudosti ja puskemalla alueen ulkopuolelle (eli aidan toiselle puolelle). Ensimmäinen maalimies aidan vierestä ei meinannutkana millään löytyä tämän takia. Hienosti Gatsby kuitenkin työsti ja etsi vaikkei heti löytynytkään. Helpotin aika paljon ohjaamalla, sillä tuuli tosiaan puhalsi sillä hetkellä aivan väärään suuntaan eli pennun oli melkein mahdoton saada haju. Seuraava ei onneksi ollut aivan niin lähellä aitaa, joten kakkonen löytyi jo helpommin. Kolmosen kohdalla se sai ensin hajun ja lähdimme yhdessä katsomaan. Sitten se saikin hajun jostakin kakan näköisestä tai muusta yhtä epämääräisestä ja pistäytyi ruokailemaan parin metrin päähän puskassa kykkivästä maalimiehestä. Hain sen toruen herkultaan pois, palautin siihen, missä sillä haju oli ollut ja nyt se löysikin maalimiehen hienosti! 

Gatsby sai kauheasti kehuja edistymisestään sekä nenänkäytöstään. Taas näki, ettei se käytä silmiään nenän ollessa "päällä". Muutenkin siltä riitti vauhtia ja sisukkuutta vaikka hieman vaikeaa välillä olikin. Se oli myös aivan uskomattoman päämäärätietoinen ja rohkea saadessaan varman hajun eli irtosi hyvin. Maalimieskättäytyminen on edelleen herkkujen loputtua hieman pomppivaa, mutta eiköhän se korjaannu kun kaikki ruokkivat sitä aina alaspäin (se jopa tarjoaa hienosti maahanmenoa). En olisi paljon tyytyväisempi koiraani enää voinut olla! Kyllä se vaan on aikas mahti super loistokas <3

Uni maistui tehokkaan treenin jälkeen :)

Alla kuva meidän perheen ongelmista. Olin käyttänyt kaikki pojat taksulla iltapisulla ennen nukkumaanmenoa. Yleensä kaikki koirat asettuvat makkariin yöksi ja ihmettelin kun ketään ei kuulunut. Käytävässä odotti tälläinen näky. Fero oli tukkinut käytävän ja kumpikaan pienemmistä pojista ei siis viittinyt yrittää sen ohi :) Gatsby tosin melkein mut nähdessään innostui kokeilemaan hoffin yli hyppäystä, mutta onneksi malttoi mielensä! Ferolla on tötsä, sillä se on taas nuollut tassunsa rikki.

Hoffi-parrikaadi. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti