Pieni remppa-apulainen

Olen ollut tänään todella tylsä koiranomistaja eli olen pyörinyt asioillani sekä remppaillut kotosalla. Aamulla lenkkeiltiin tosin ihan mukavan pitkähkö lenkki harjulla, sillä Gatsby ei ole nyt useampaan päivään köhissyt ja Fero on tainnut säästyä taudeitta. Pikku papparainen on hieman kipeä, mutta tepasteli hihnassa mukana ihan reippaan oloisena toisten juostessa vapaana. Feron kuulo oli yllättävän valikoiva. En tiedä voiko silläkin alkaa kuulo ihan oikeasti olla huonontunut? Vai eikö vaan kiinnostakaan yhtäkkiä kuunnella? Katsellaan. Se kuitenkin yllätti mut lenkillä sekä positiivisesti ja ei niin kauhian positiivisesti kuuntelemattomuuden lisäksi. Alkulenkistä nähtiin räksyttävä mäyräkoira, jolle Fero päätti haukkua sitten takaisin oikein olan takaa! Yleensä se ei pienille koirille räyhää ja epävarmat kaverit (kuten tämäkin koira selvästi oli) saavat räyhätä meille ihan rauhassa. En tiedä, miksi tämä sitten irrotti isosta kaveristani moiset haukut. Pääsimme kuitenkin jatkamaan matkaa ja päästin tosiaan Fero vapaana juoksentelemaan harjun päällä. En kuitenkaan huomannut, että harjun reunan takaa kipusi mies isohkon tumman koiransa kanssa. Näin heidät sivusilmällä, matkaa ei ollut montaakaan metriä ja ainoa keino mikä tuli mieleen oli kääntyä vireistä polkua pitkin painelemaan ripeästi samalla koiria kutsuen. En uskaltanut edes taakseni katsoa vaan painatin vaan eteenpäin luottaen edelleen vallitsevaan hiljaisuuteen. Ja niinhän perässäni krimasikin hoffi ja aussie innokkaasti vieraista välittämättä! En voinut olla onnellisempi ison höpsöttimeni valinnasta! Se päätti kuunnella juuri kun sitä tarvittiin eniten <3

Ulkoilusta puheen ollen, Gatsby on tehnyt tarpeensa todella hyvin vain ulos (paitsi yksinollessaan, kun ei varmaan vaan pysty pidättelemään tai on tyytyväinen lehti-vessaan?) Yöt menee hienosti heräämättä ja se selvästi pidättelee myös päivisin. Ennen se pissahädän yllättäessä suuntasi ruokapöytäni alle helpottamaan oloaan. Nyt se on kuitenkin oikeasti oppinut pyytämään takaovella ulos! Tosin tätä seurasi se, että se pyytää nyt myös huvikseen ulos eli komentaa mua turhaan! Se joko menee ulos tervehtimään siellä hyöriviä naapureita tai vaan jääkin ovella tapittamaan mua. Gatsby on varmaan ylpee siitä, että on onnistunut kouluttaan mut avaamaan ittelleen oven :D 

Kuten aluksi mainitsin, niin remppaa on tehty maalaamisen muodossa. Gatsbyä kiinnosti kovin tekemiseni ja kun käänsin selkäni, niin siellähän pieni otus oli maalia innoissaan seinästä nuolemassa! Pystytin oitis itselleni rakennustyömääalueen eli Martalta lainatun pentuaitauksen itseni ja innokkaan maalarinalun väliin. Nähtävästi on aivan sama, onko pentu itse isommalla alueella, niin se silti haluaa ehdottomasti mun kanssa samaan tilaan! Alkuun olikin paljon aitaa vasten hyppimistä, ininää ja tietenkin kaiken muun pettäessä kaltereiden kokeilua pikku naskaleilla! Ei siis mikään ihmekään, että se kulmuri on poikki...

Enks mä vois auttaa?

Se maali oli hyvää!!!

Olen pahoillani Martta kuinka kauhiasti käsittelemme kiltisti  lainaamaasi tavaraa!