perjantai 3. tammikuuta 2014

Valitusta koirien jalostuksesta

Maija linkitti juuri blogiinsa tämän haasteen:

HAASTE VUODELLE 2014!
Haastan jokaisen käyttämään koiransa edes yhdessä virallisessa terveystarkastuksessa vuoden 2014 aikana. 

Maija kirjoittikin asiasta jo vähän (ja hyvin) mutta itselläni on kiehunut jo vähän aikaa jalostushommat mielessä, joten kaadan ne nyt tähän blogiin sekä mahdollisesti lukemaan eksyneiden niskaan. Enkä ole edes pahoillani. 

Pihinäni sai uutta pontta joulukuun Koiramme lehden myötä. Siinä oli artikkeli suomenpystykorvien väristä ja kuinka pentuja "karsitaan" joissa on liikaa valkoista. Haastateltavana ollut kasvattaja oli lähes puolustuskannalla, kun ei ollut toteuttanut hänelle monesta tuutista annettuja neuvoja valkoista ilmentävien pentujen tappamisesta. Eli täysin terveitä, käyttömahdollisuuksiltaan aivan normaaleja koiria lahdataan pentuina vain koska niiden kuuluisi olla eri värisiä!? Ymmärrän, ettei tällaista koiraa ehkä kannata käyttää jalostukseen, mutta mielestäni on käsittämätöntä lopettaa pentuja vain värin takia, jolla ei ole oikeasti mitään väliä ellei halua näyttelyvoittajaa. Lisäksi, jos pentuja tapetaan vähin äänin niiden valkoisuuden takia, niin en tiedä kirjataanko niitä edes mihinkään? Niinpä joku koira, joka periyttää valkoista jatkaa jalostuskoirana ja kukaan ei tiedä, että sen pennuista suurinosa on hukutettu säkissä jokeen värivirheellisinä. Jos asiasta ei olla avoimia, niin kierrettä ei pysäytä mikään vaan valkoisuus vain lisääntyy pahimmillaan rodussa.

Samalla kun toiset "karsivat" terveitä, mutta vääränvärisiä yksilöitä, muut jalostavat tietoisesti aivan sairaita koiria. On rotuja, jotka ovat niin sairaiksi jalostettuja että kahden terveen yksilön löytäminen olisi varmaan lähes ylitsepääsemätön haaste kasvattajalle.Eksyin joku aikaa sitten englanninbulldogien terveyden totaalista puutetta kuvaavalle sivustolle olennaisestisairaampi.com. Mielestäni ei ole eettisesti oikein vain ulkonäöllisistä syistä (joilla ei ole mitään tekemistä enää rodun käytön kannalta tai nykyään estäisi varmaan kokonaan rodun alkuperäiseen työhön käytön) jalostaa koiria, jotka ovat sairaita. Koiria, jotka eivät pysty todennäköisesti hengittämään, eivät pysty synnyttämään todennäköisesti normaalisti ja viettävät vaikeita sekä lyhyitä elämiä. Oma ymmärrykseni ei riitä. Enkä puhu vain bulldogeista vaan kaikista roduista, jotka ihminen on kauneusihanteillaan pilannut. Esimerkiksi cavalierien kallot eivät ole tarpeeksi suuria niiden aivoille ja rhodesiankoiria tapetaan pentuna, jos niiltä puuttuu niille tyypillinen harjanne (joka voi jopa olla kuolemanvakava terveysriski!) 

En voi muuta kuin ihmetellä tämän kirjan nimen ristiriitaa kannessa varmaan rohisevaan koiraan... (lähde: http://www.ilonpolku.fi/kauppa/product_details.php?p=8174)

Puhuin vähän aikaan sitten yhden todella koirarakkaan työkaverini kanssa koirienjalostuksesta (hänellä on englanninbulldoggi, jo toinen...) Hänen koiransa oli sijoituksessa eli pentue sillä on tehty ja kysyinkin häneltä, että terveystarkistettiinko koiraa millään tavalla ennen astutusta? Vastaus oli ei... Itse nätisti muotoillen ihmettelin tätä ja vertasin omaa koiranetsintääni eli vaikka otin pennun suhteellisen terveestä rodusta, olin silti aika natsi monen terveysasian suhteen. Tähän hän meinasi, että se onkin eri asia: minä kun etsin harrastuskoiraa ja hänen bullinsa on vain kiva kotikoira. Ja sillä tehtiin lisää kivoja kotikoiria.... 

Apula yms. palstat on täynnä "kivoja kotikoiria". Omalla nartulla on teetetty vain joku pentue, kun se on niin kiva koira. Kummallakaan vanhemmalla ei ole tuloksia yleensä mistään; ei näytöstä, käytöstä tai terveydestä. Hintaa pennuilta pyydetään yleensä samanverran kuin "oikeat" kasvattajatkin pyytävät vaikka yhdistelmään ei ole panostettu tuon taivaallista. Sitten kotona onkin yhtäkkiä muutama viisikuukautinen pentu, kun ei ne menneetkään oikein kaupaksi. Näitä ilmoituksia katsellessani usein mietin, että miten näille penuille käy lopulta? Löytävätkö ne hyvät kodit vai vaan jotkut kodit? Jos uskallan yleistää, niin oikeasti rotuun perehtyneet, aktiivista harrastusuraa ajattelevat ihmiset (jotka ehkä myös ovat oikeasti miettineet loppuunasti koiran hankkimisensa) eivät todennäköisesti tällaisesta pentueesta pentuaan halua. He (ainakin toivottavasti) menevät hakemaan koiransa pentueista, jotka on teetetty koirilla, joilla on oikeasti rodulle jotain annettavaa. 

Eddie ja Feron kohdalla jalostusta ei ole tarvinnut edes miettiä missään vaiheessa. Eddie ei ikinä pärjäisi näyttelyissä ja se on sairastanut aivokalvontulehdusta useampaan kertaan. Feron luonnetta ei kannattaisi jakaa vaikka sille pallit olisikin laskeutuneet. Gatsby on vielä niin nuori, etten osaa sanoa sen jalostuspotentiaalista  vielä oikein mitään. Paitsi DNA-testin perusteella se toisi kyllä "normi" aussie kantaan näemmä vaihtelua. Lähinnä se geeni-testattiin ja tullaan luustokuvaamaan "yleisen hyvän" vuoksi. Kavattaja saa arvokasta tietoa, varsinkin kun Gatsbyn muutamasta siskosta on potentiaalisesti tulossa joskus äippä-ausseja. Lisäksi meillä testaaminen on vielä niin helppoa, kun on aktiivinen kasvattaja, joka asioita tuntuu järjestelevän sangen tehokkaasti :) Plus onhan se kiva sitten painattaa menemään toivottavasti todistetusti terveen koruliinin kanssa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti