Käpyn kesytys

Tänään oli taas Kirsi Liikasen koulutusta ja hän pisti koirani suihkepullon voimalla kuriin ja järjestykseen. Kirsistä on kovaa vauhtia tulossa ainoa ihminen, josta Käpy ei täysin hullaannu! Toin Gatsbyn namitellen tilaan, mutta toiset koirat veivät taas sen huomion. Niinpä Kirsi muistutti sitä parilla suihkaisulla ja Gatsbyn häntä laski ja uhittelu loppui. Ei tietenkään ollut kiva katsoa, kun normaalisti niin iloinen koira hieman kyyristeli, mutta tilanne saatiin näin hyvin rauhoittumaan. Gatsby ei missään vaiheessa ollut hallitsematon ja pystyi myös esittelemään kaukokäskyjen istu-seiso-maahan vaihtoja, jotka menivät tällä kertaa oikein kivasti! Ihan normaalia vauhtia niissä ei ollut, sillä vire oli nyt aika alhaalla. Samoin paikkamakuu hieman kauempana muista sujui oikein rauhallisesti. Muutenkin Gatsby keskittyi lähinnä tarjoamaan maassa rauhallisesti oleskelua ja palkkasin sitä tiuhaan tästä maahan. Nyt siis vain vesipullo taskuun ja menoksi!

Sain myös siunauksen meidän perusasennolle. (Kuva Taru Jokinen)

Maanantaina meillä oli kauden viimeiset rally-toko treenit, jotka jäävät myös viimeisiksi ohjatuiksi rallytreeeniksi vähään aikaan. En hakenut kesäksi ryhmään, sillä meidän ongelmat rallyssa ei ole ne kyltit vaan häiriönsieto sekä kontakti. Olemme talvikauden lähinnä opetelleet kuinka rallyssa ei tartte keskittyä Katariinaan vaan voi haaveilla agikoirien perään ja muutenkin peppuilla. Vikan kerran treenit olivat kuitenkin ihan onnistuneet, sillä odotimme hiljaista hetkeä agilityn suhteen ja saimmekin kivan suoritusrauhan hetkeksi, jolloin Gatsbykin keskittyi ihan eri tavalla. Kaikkein tyytyväisin olin kuitenkin houkutuksesta, jossa se meinasi käydä nuuskimassa lelua, mutta ihan itse päätti sittenkin palata kontaktiin! Olipa kiva tehdä taas vanhan tutun Käpyläisen kanssa! ♥

Keskiviikkona sanoimme hyvästit myös agiryhmällemme. Saimme tasoamme vastaavan pentu/alokas jatkokurssilta paikan, mistä olen hyvilläni! Järkevämpää treenata muiden tasoistensa kanssa kuin agivalioiden :) Mutta takaisin keskiviikon treeniin! Teimme kahdessa erässä ja ekalla kierroksella otimme liiat höyryt pois niin koirasta kuin omistajastakin! Koiraa juoksutettiin kehällä hyppyjen ja putkien kautta. Gatsby irtosi ja ohjautui hyvin esteille kunhan minä osasin vain ohjata! Menen edelleen aivan turhaan liian lähelle esteitä (osittain johtui keskikentän valssiharjoituksen hypyistä, joihin pelkäsin törmääväni). Kun menen esteelle, niin alan juoksemaan koiran rinnalla ja yllättäen en ole yhtä nopea vaan jään auttamatta jälkeen. Käpyllä oli hieno vauhti, hieno estehakuisuus ja hienosti taas suu kiinni! Rata oli siis seuraavanlainen, mutta teimme aluksi vain tuota kehää ja tietenkin molempiin suuntiin:

VAUn valkkuryhmän blogista

Valssi tökki alkuun ja pahasti. Yritimme tehdä kuvassa näkyvää kolmea "ylintä" putkien välistä hyppyä (nelosesteen molemmin puolin) valssaten. Otin ihmeellisiä sivu- ja peruutusaskelia, jolloin asettauduin yleensä seuraavalla hypyllä koiran linjalle. Käännyin myös liian myöhään, jolloin koira irtosi liian pitkälle sen sijaan, että olisi kääntynyt minua kohti. Ohjaajamme avustuksella tajusin liikkeen paremmin, aloin kääntämään itseäni jo koiran ponnistaessa ja saimme pariin otteeseen kolme ihan valssiksi haukuttavaa liikettä putkeen! Jopa treenikavereilta tuli spontaaneja kehuja, kun vihdoinkin sain homman luistamaan! Kouluttajakin kehui kehityskaartani ja lopetimme treenit todella hyvin mielin siihen.

Torstain pelastustreeneissä teemana oli peruskoe ja sinne tähtääminen. Halusinkin siis pitkästä aikaa kaksi lähekkäin olevaa maalimiestä, jotta näkisin, mitä koirani tekisi. Se sitten päätti tehdä aivan yllättävän uuden twistin jättämällä Iriksen puskaan. Gatsby oli käynyt Iriksellä, tuli minulle hieman odottavaisena, muttei ilmassut ja päätti sitten jatkaa matkaansa. Tässä vaiheessa se löysi ja ilmaisi toisen maalimiehen ihan hyvin. Päätin nostaa Iriksen, joka meni näkölähdöllä pienen matkan päähän puun taakse ja saimme todella hienon ilmaisun tästä palkaksemme. Itse olen kuitenkin erittäin hämilläni ja harmittaa, kun en pääse kuin vasta viikon päästä kokeilamaan uudestaan.