Ei aina voi edistyä

Käpyläisellä on mennyt viime aikoina yleisesti ottaen kaikki treenit hyvin. Erityisesti pelastuskoirailussa olen ollut todella tyytyväinen sen edistymiseen. Noh, tänään oli hieman erilainen päivä... En oikein tiedä miksi, mutta ensinnäkin Gatsby huusi autossa enemmän kuin vähään aikaan. Sitten se inisi ulos päästyään maalimiesten perään, mutta malttoi kuitenkin odottaa maassa käskyn alla lähetyslupaa hyvin. Ryysääminen oli taas onneksi vähäisempää (yksi kolmesta säästyi edes yrityksiltä!), mutta ilmaiseminen takkusi hieman. Ensimmäinen kulki normaalisti, mutta toiselle se irtosi kauas eikä enää meinannut irrota "näytä" sanalla takaisin vaan jäi himmailemaan luokseni sekä haukkui paljon. Viimeisellä ei mainannut irrota haukkua vaan poikkeli tuijotteli vaan vierellä. Sitten kun pyysin haukkua, niin se oli kyllä melkoinen rääkäisy. Olin siis onnistunut varmaan paineistamaan sen liiallisella ohjauksellani (esim edellisellä useammalla "näytä" käskyllä yms.) 

Treeneistä jäi vähän outo fiilis. Hyvin Gatsby etsi ja hienosti irtosi, mutta piti huolen siitä, että tiesi myös, missä itse menin. Ilmaisu takkusi ja sahaaminen myös (jota ehkä pyysin liikaa?) En nyt mitenkään huolissani ole, mutta koitan ensi kerralla malttaa paremmin pitää pärstäni kiinni, jos se vaikka auttaisi. Loppuun Käpy sai taas juosta Jedin ja Wictorin kanssa, mutta se oli oudon ihmishakuisella tuulella. Se kävi useampaan kertaan ihan kunnolla hyppimässä päälleni, mikä oli outoa. Kerran se sai Wictorilta nuhteita ja otti ne "olen pieni maan matonen" asenteella vastaan. Autolla (ei edes omalla) seisoskellessamme ja koiria juottaessamme, Käpyli päätti urista molemmille belgeille kepistä, jonka olin käskenyt sen tiputtamaan (muttapieni jästi piti sen uhmakkaasti suussaan). Annoin teinini ymmärtää, etten arvostanut sen ärinöitä tälläkään kertaa. Maltillisesti Gastby kuitenkin odotti vuoroaan Iriksen käden käydessä namitaskulla. Ärinää oli vähemmän kuin viimeksi ja loppu oli taas rauhallinen. Eiköhän poikien ystävyyssuhde jatku vielä pitkään varsinkin, kun hormonieläimeni tuosta tasoittuu :)

Sain tänään myös vihdoin uuden treenirepun! Edellisen kun Fero on joskus ahkeroinut hieman repaleiseen kuntoon. Siinä tosin oli kätevää, kun kaikista kolmesta taskusta pääsi vain siihen yhteen isoon taskuun. Kuka haluaisikaan pitää esimerkiksi kännykkäänsä erillään haisevista koiranherkuista!?

Kylläpäs blogger tekee repusta sinisen! Se on meinaanoikeastisellainen siniharmaa. Mutta tärkeintä on tuo hieno logo pikku Käpyläisen nimellä!