torstai 17. heinäkuuta 2014

Remppailua

Koirilla on ollut melkoisen tylsää viime päivinä. Menevän viikonlopun jälkeen omistaja on lähinnä remppaillut ja kun päivästä käyttää 12 tuntia keittiön parissa äheltämiseen, niin koirille jää aikaa melkoisen vähän. Eddietä remppaaminen ei ole häirinnyt yhtään. Se nukkuu, käy välillä kurkkaamassa ettei ruokaa vain sattumoisin olisi tarjolla ja päivystää namuja naapureilta aidan äärellä. Fero on haukkunut vierailevat remppa-apulaiset, mutta muuten iso hoffilainen on suhtautunut erittäin tyynesti kaikkeen. Näitä reaktioita osasinkin odottaa. Gatsby sen sijaa on yllättänyt positiivisesti! Se on kestänyt tekemättömyyden yllättävän hyvin. Toisaalta se viihdyttää itseään osallistumalla niin paljon, kun ihmiset vain antavat. Keittiönkaappeja kootessamme se kävi kiipeilemässä syleihin, pusutti ja olisi halunnut muuttaa jokaiseen valmistuvaan kaappiin asumaan. Eilen se yritti komennella itselleen enemmän huomiota, mutta melko pienellä sekin meni ohi. Parhaiten tylsistyminen on ehkä näkynyt siinä, että Gatsby on todella sinnikkäästi komennellut Feroa leikkimään kanssaan ja Fero on myös leikkiin lähtenyt! Koska en ikinä onnistu saamaan kännykkäkamerallani mitään fiksuja kuvia paineista, niin tässä pieni video höpsöliineitä:








Tänään onneksi tahti muuttui Käpyläisen mukaisemmaksi eli pelastuskoiratreenit kutsuivat! Treenit kuitenkin menivät nätisti ilmaistuna pepulleen. Gatsbyllä oli aivan törkeä vauhti, se löysi pisimmällä olleen maalimiehen ensin eikä sitten ilmaissut löytöään. Aluksi luulin Gatsbyn hukanneen maalimiehen piilon pitkällä matkalla, mutta se viipotti menemään omiaan ja lopulta istui jalkojeni juureen aivan tyytyväisenä. Maalimies oli myös ohjeistukseni mukaan kieltänyt ryysäävää koiraa, joten en tiedä voiko tällä olla merkitystä asiaan. Ehkei Käpy olekaan ihan niin kierroksilla, että kestäisi kieltoja? Toiselle maalimiehelle taas löydettiin, mutta siihen sekin sitten jäi. Notsatin ja vein Käpyläisen aivan lähelle viimeistä ja lähetin siitä. Aluksi teini kaahotti menemään omiaan, joten kutsuin pois ja lähetin uudestaan. Tällä kertaa maalimiehen kieltäessä Gatsby istui viereen ja jopa komensi haukulla tylsää ukkelia! 


Koira joutui autoon, mistä se ei tuntunut olevan edes pahoillaan. Kiljui toki perään ihan vain huvikseen muiden tehdessä töitä... Treenien lopuksi otimme Käpyläiselle uuden yrityksen. Tällä kertaa yksitellen ja  näkölähdöillä. Ensimmäinen toimikin suhteellisen hyvin vaikkakin jouduin pyytämään haukkua ja tyyppi jäi pönöttämään maalimiehelle sahauksen sijaan. Toinen pujahti tällä välin ja hänen luonaan käytiin, mutta jätettiin puskaan. Otin järeät aseet käyttöön ja pyysin iki-ihanaa Iristä maalimieheksi (olemme treeneilleet keskenämme niin paljon, ettemme käytä toisiamme jos muitakin on). Iris juoksi karkuun, minä hetsasin (sain jopa turhautuneen rääkäisyn koirastani) ja kun fokus oli kunnolla Irikselle, niin päästin koiran menemään. Hyvin toimi ja "näytä" sanan jälkeen Iris palkkasi. Loppuun vielä kauhia riehuminen kivan lelun kanssa! Eiköhän tästä motivaaito kohonnut? Ensi kerralla otetaan simppeliä (muttei liian tylsää) treeniä hirrrrveän kivalla asenteella! 

Loppukoonnin ajan Käpyläinen sai hengailla ihmisten keskellä ja käyttäytyi jopa ihan hyvin. Sitä sai silittää jopa kyykyssä ilman että heti olisi joutunut pusuhyökkäyksen kohteeksi (uhreilta ei tosin kokonaan vältytty). Treenikaveri kehaisi mieltälämmittävästi, että Käpyläisessä on ihan ainesta kyllä hommaan ja taistelutahtoa tuntuu löytyvän :)  Kuten normaalistikin, Gatsby sai riehua belgien kanssa treenien päätteeksi. Hieman nuoret urokset jäykistelivät aluksi, mutta isoimmilta ärripurreilta vältyttiin. Kyllä se tästä tasoittuu :)


2 kommenttia: