Pieni pelastuskoira

Tänään pelastimme jälleen ja hyvin jatkui voittoputkemme. Gatsbyllä on hienosti palat kohdallaan hommassa ja nyt se myös osaa ne yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi. Tänään kävimme aivan uudella alueella, jonne katosi kolme henkilöä kerralla. Kumpikaan ei tiennyt, missä puskassa immeiset lymysivät. Gatsby irtosi hyvin, mutta oli tuttuun tapaan kuulolla silti. Alueella kun liikkui kohtuullisesti myös harrastusporukkaamme kuulumatonta populaa. Ryysääminenkin rajoittui yhteen tai kahteen hypähdykseen seisovilla maalimiehillä. Ennenhän tuo on siis hyppinyt sitkeästi niin kauan kunnes onnistuu pusuttamaan uhrinsa puolikuoliaiksi... Tämä siis jo vähenemään päin! Kerran ilmaisemaan tullessaan koira vain köhähtikin jotain kurkustaan, joten jouduin pyytämään siltä kunnon haukun. Muuten sujui kertominen ja sahaaminenkin oikein kivasti! Nyt vain erilaisia piiloja harjoittelemaan :) Tosin minun pitäisi katsoa mihin piiloudun sillä onnistuin iskemään käteni suoraan nokkoseen...

Tällä kertaa eivä Gatsbyn loppupalkat (Jedi ja Wictor) olleetkaan treenissä, mutta onneksi Gatsby pääsi purkamaan energiaansa ensin sitä hyvin vähän arvostavien tyttöjen liehittelyyn (ja samalla omistajan käden irti kiskomiseen hihnaan kun oli joutunut) ja sitten kahdeksan viikkoisen pienen pentu palleroisen kiusaamiseen. Pentu oli oikein reipas vaikka isompi otus sen ympärillä hääräsi ja haukkuikin. Olin oikein tyytyväinen kuinka nätisti Gatsby pennun kanssa oli! Viimeksi pieni pentu kun oli sen mielestä kiva saalistus kohde... Välillä Gatsby pientä rinnallaan tuuppasi, mutta ei esimerkiksi ollenkaan yrittänyt tassuilla tai hampailla toiselle kyytiä antaa. Tajusi jopa olevansa varmaan vähän isompi ;) 

Feron masu voi edelleen hyvin Eukanuban voimalla. Se on tosin alkanut olemaan puuhakkaampi kotosalla ja selvästi pureskeltavan tarpeessa. Hoffilainen oli ihan varta vasten meinaan avannut keittiössä laatikon ja pureskellut elmukelmurullan käyttökelvottomaksi. Keskimäärin sen yksinolot ovat tosin olleet oikein mallikkaita ja tötsättömiä, sillä se on jättänyt tassunsa hienosti rauhaan!

Gatsbyn kanssa olen myös TOKOillut hieman. Jotenkin ahdistaa tulevat rally-toko kisat, joten välillä on otettava niiden liikkeiden hinkuttamisesta lomaa. Nouto sujuu jo paremmin! Gatsby tuo kapulan hienosti, mutta tuppaa tiputtamaan sen liian nopeasti (tähdäten yleensä varpailleni...) Mutta kapulan suuhun ottamisessa ei ole enää ongelmia, mikä on meille edistystä ja isosti :) Liikkeestä istuminen sujuu myös mukavasti. Olen hieman sisällyttänyt tähän rallya kutsumalla koiran vielä liikkuessani ja pyytämällä, kummalta puolelta pääsee palkalle. Lisäksi ruoka-aika hyödynnetään nykyään tehokkaammin. Ennen riitti joko sivulla istuminen tai maassa makaaminen kupin lähellä ja kontaktin pito muutamasta sekunnista minuuttiin. Nyt olen laittanut kupin lattialle ja esim seuruuttanut siitä kauemmaksi. Eilen illalla Käpyläinen piippasi aika komeasti eikä meinanut pitää rintamasuuntaa, jos kuppi jäi selän taakse, mutta kun ruokaa ei saanunt ellei tehnyt hommiaan kunnolla, niin kyllä se siitä suttaantui :) 

Tänään lenkillä päädyin ottamaan kaikille pojille minuutin paikkamakuun ihan lähekkäin. Eddie lähti heti alkuun perääni, mutta palautin sen. Fero ja Gatsby kestivät loistavasti tollerin häiriköinnit! Muutenkin oli lähinnä Gatsbyn vika, että pojat tämmöiseen ryppääseen päätyivät; se kun meni maahan melkein Fero viereen käskiessäni Feroa maahan. Tarkkaavainen pieni! :) Minuutin makasivat kauniisti, jonka jälkeen välipalkkasin ja räpsäisin pari kuvaa, joista tässä yksi: